Nina af Enehjelm

Nina af Enehjelm

Kesäkuu 2008


KESÄKUU 2008







3.6 2008

Ennen kuin jatkan toivon, että luette Jarmo Virtavirran jälleen kerran loistavan kolumnin Uudessa Suomessa: www.uusisuomi.fi. Klikatkaa auki Poliittista verta etusivuille.

        Tulin äsken kosmetologilta. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni värjäyttänyt silmäripset ja kulmakarvat ja tulos näyttää:  hyvältä!. Meikäläinen on siinä iässä, että nyt tarttee alkaa kokeilemaan tarjolla olevia kaunistumistemppuja ; ) Solariumissakin olen käynyt. Sitä en tietenkään suosittele nuoremmille ihosyöpäriskin takia, mutta minun iässäni uskaltaa jo ottaa riskejä!

Ensi yönä ratkeaa vihdoinkin demokraattien presidenttiehdokkuus Yhdysvalloissa. Aftonbladetin erittäin fiksu kolumnisti Jesper Bengtsson vertaa Obaman arvoja ja ajatuksia neljä vuotta sitten demokraattien presidenttiehdokkuudesta taistelleeseen Howard Deaniin, jota Obama voi paljosta kiittää menestyksestään. Dean oli monessa asiassa aikaansa edellä eikä sen vuoksi voittanut kilpaa, vaikka menestyikin radikaalisuuteensa nähden yllättävän hyvin. Dean vastusti jyrkästi jo 4 vuotta sitten Irakin sotaa. Niin teki myös Obama, mutta häntä ei kukaan silloin vielä kuunnellut.


Äsken näin pienen peuran metsä- ja puistomaisella takapihallamme. Niitä näkeekin täällä Brommassa usein. Ne uivat lahden yli Drottningholmenista.


Vihje. Oletko lähdössä etelänmatkalle ja haluat välttää äklöjä ja huonosti käyttäytyviä rumia ja humalaisia  brittituristeja? Siinä tapauksessa ÄLÄ matkusta seuraaviin kohteisiin: San Antonio Ibizalla, Playa de las Americas Teneriffalla, Ayia Napa Kyproksella ja Malia Kreetalla. Näihin paikkoihin brittirahvas, eli WHITE TRASH sanan havainnollisimmassa merkityksessä nimittäin kerääntyvät massoittain.


4.6 2008

Sedu Koskinen palkkaa yläosattomia naispuolisia tiskijukkia yökerhoihinsa. Perustelu kuuluu, että tällaista on kokeiltu Venäjälläkin menestyksellä.
Voi helvetti kuinka kuvottavaa.
Kokeiltiinhan kommunismiakin Venäjällä peräti 70 vuotta.
Täytyykö kaikkia paskaideoita tuoda myös Suomeen?

Keskustan päälle hyökkääminen mediassa on jo aikoja sitten saanut täysin surrealistiset piirteet. Tulee mieleen koululuokan ongelmanuori, joka on keksinyt kiusaamiskohteen ja potkii ja hiillostaa ja kiduttaa tätä nyt mielin määrin, lähes orgastista melihyvää tuntien. Keskenään kilpailevatkin lehdet saavat nauttia hetkellisestä yhteenkuuluvuuden tunteesta otettuaan kiduttamiskohteekseen yhteisen "vihollisen". Ovatko nämä ne samat lehdet, jotka olivat närkästyneitä jenkkisotilaiden oksettavasta tavasta kohdella Bagdadissa vangitsemiaan irakilaisia?


Täällä Tukholmassa puhutaan kovasti kruunuprinsessa Victorian (oletetuista) häistä ensi vuonna Daniel Westlingin kanssa. Osa ihmisistä on innoissaan, osa miettii onko tuollainen tavallinen pikkukaupungin poika todellakin oikea sulhanen tulevalle Ruotsin kuningattarelle.
Minusta on. Jos kruunuprinsessa kerran viihtyy hänen seurassaan kaikki on hyvin.
Tulihan kuningashuoneen esi-isä Jean-Baptiste Bernadottekin yksinkertaisista oloista. Hän työskenteli tavallisena pikkukirjurina pienessä Paun kaupungissa Ranskassa kunnes tylsistyi oloihin siinä määrin, että päätti liittyä armeijaan. Täältä hän siirtyi Ruotsin kuninkaaksi. Nappi (Napoleon) oli tiedustellut kuka miehistä olisi halukas ryhtyä hommaan. Bernadotte nosti kätensä pystyyn. Ja pääsi virkaan. Ei hän silti koskaan vaivautunut opettelemaan ruotsia.
Ruotsalaisten ehdottaessa Napille, että tämä pyytäisi jonkun esikuntansa kavereista ryhtymään Ruotsin kunkuksi, he uskoivat saavansa Ranskan avulla vuotta aiemmin meneteyn Suomen takaisin.
Eihän siinä niin käynyt. Jean-Baptiste, eli Kaarle neljästoista Juhana, ryhtyi kavereeraamaan tsaari Aleksanteri ensimmäisen kanssa ja lähetti miehiä taistelemaan Nappia vastaan Leipzigiin 1814.
Tästä on turha jatkaa, sillä koulukirjoissa kuvataan aika tarkkaan jo seuraavat vaiheet.
        Jotkut ruotsalaiset uskovat Victorian ja Danielin avioliiton olevan lähtölaskenta ruotsalaiselle monarkialle.
Lapsellista. Miten he voivat olla niin hölmöjä?
Ruotsin lehdistö tarvitsee kuningashuonetta ja siksi tämä tulee säilymään. Piste.
Eipä unohdeta, että lehdistö edustaa valtion neljättä mahtia.

Toisin sanoen en ole vieläkään palannut Suomeen.
Suoraan sanoen viihdyn aika hyvin täällä meidän pikkuasunnossamme Tukholmassa.
Westendin talomme on aivan liian iso! Emme me niin paljon tilaa tarvitse. Satoja neliöitä! Ja silti me aina vain istumme keittiössä.




5.6 2008

Hannele lähetti muutaman kysymyksen:

Nyt kun olet olet ollut siellä Ruotsissa jo jonkun aikaa ja Tapani on täällä Suomessa, niin soitteletteko toisillenne ihan päivittäin?
Viihtyykö Tapani yleensä muuten vapaa-aikanaan hyvin omissaoloissaan, vai kaipaako hälinää ympärilleen?

Mitä harrastuksia sinulla on ? Entä Tapanilla sekä Matskulla ja Eetulla ?



Ja vastaukset tulevat tässä :

Emme ole Tapanin kanssa soitelleet ihan päivittäin, emmekä aina edes joka toinen päivä. Ennen vanhaa juttelimme kyllä ihan joka päivä, oikeastaan koko 80- ja 90-luvun. Enää emme ole niin vastarakastuneita ; )  Tänä iltana tulen tosin puhumaan hänen kanssaan. Tapani oli itse asiassa yrittänytkin soittaa päivällä, jolloin olin Matskun ja Mathiaksen kanssa Kungsträdgårdenissa, jossa on ravintolafestivaali. Mukana on 27 Tukholman ravintolaa, joiden kojuista voi ostaa pikkuannoksia. Ihmisiä oli tietysti valtavasti. Muutenkin kaupungilla on riittänyt hälinää koska lukion kolmasluokkalaisilla on ollut "penkkariajot" tällä viikolla, ja itse asiassa jo viime viikolla. Kouluilla ei ole penkkarit kaikilla samana päivänä kuten meillä, vaan eri kouluilla on eri päivät.
...Nyt taisinkin siirtyä aivan muihin aiheisiin : D

Joo, kyllä Tapani viihtyy aina hämmästyttävän pitkään omissa oloissaan. Liikuntaa hän silti kaipaa ja silloin hän usein soittaa joko Hannu Jurmulle, Minna Pentille tai Pekka Hjeltille ja ehdottaa sulkista (sulkapalloa). Hän myös käy päivittäin juttelemassa vierusnaapurimme Roland Freundin kanssa, joka istuu aina kesäisin pienellä terassillaan. Rolle on 84-vuotias ja mainio persoonallisuus. Westendin taloonsa hän muutti jo 50-luvulla.

Meikäläisen harrastukset ovat lähinnä elokuvat, tietokirjat, kävely, ja valokuvaaminen. Nykyään bloggailuakin kai voi sanoa harrastukseksi.

Eetun harrastukset ovat lähinnä musiikki ja elokuvat. Hän treenailee autotallissamme bändinsä kanssa ja tekee biisejä. Itse en ole vielä kuullut hänen omia kappaleitaan, mutta Matskun mukaan ne ovat hyvät.
Musiikki on myös Matskulle elämän tärkeimpiä asioita. Matsku myös kirjoittaa paljon, niin lauluja kuin pieniä kertomuksiakin.

vihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpg

Taljanka-yhtyeen Anja Tyrväinen loukkaantui minulle vähän siitä, että olin puolitoista viikkoa sitten verrannut Portugalin viisuehdokasta häneen. "Tiedoksi vaan niin olen laihtunut 20 kiloa!" hän kirjoitti. Anjakulta, en minä portugalilaislaulajan mittoja tarkkaillut, vaan laulutyyliä, ääntä ja olemusta. Hän oli upea laulaja, ja juuri siksi hän toikin mieleeni sinut, Anja.

vihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpg


Ihana helle niin Suomessa kuin Ruotsissakin...onneksi ei olla Kyproksella, jossa vettä on satanut lähes polviin asti.
Eilen illalla olimme Nillan kanssa kaupungilla. Ensin Birger Jarlin terassilla. Olemme Nillan kanssa kuin kaksi tikkaa kulkiessamme Stureplanilla ja Birger Jarlsgatanilla. Koko ajan näkee hätkähdyttävän komeita miehiä, siis koko ajan! Moitteettomasti istuviin pukuihin sonnustautuneita tummia, pitkiä, kaunispiirteisiä mieskomistuksia. Jessus!
Katsoahan silti saa, eikö vaan? ; )
Stureplanilta siirryimme rennompaan Vasastaniin, ensin Grill-nimiseen huippuhauskasti sisustettuun ravintola-baariin ja sen jälkeen pieneen libanonilaisravintolaan, jossa vieresessä pöydässä istuivat paikalliset julkkikset Fadde Darwich ja Linda Rosing. Toisessa pöydässä istui kundiporukka. Eikä muita sitten ollutkaan. Tunnelma oli kuin jollain eteläsaaren pikkuravintolassa. Välitön, ystävällinen, eläväinen.

vihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpg

Riikka lähetti minulle ystävällisesti Koillissanomissa julkaistun arvostelun Tapanin edelliseltä konserttikiertueelta.  Yritin liittää sen tähän, mutta jostain syystä linkki on alkanut viemään johonkin hirviaiheiseen kirjoitukseen  : D
En tiedä mikä neuvoksi. No lukeaa hirvestä kunnes olen selvittänyt asian.


Sen lisäksi Riikka lähetti www.hitit.fi-sajtilta löytämänsä lyhyen kirjoituksen, jossa niinikään kehutaan Tapania. Eikä tähän arvioon ole vastaansanomista:
"Kävin äskettäin erään suomalaislaulajan loppuunmyydyssä konsertissa. Tiesin mitä odottaa, mutta olin kuitenkin positiivisesti ällikällä lyötyartistin taitavuudesta. Kaikki meni nappiin. Yleisö nousi monta kertaa konsertin aikana osoittamaan spontaanisti suosiotaan. Laulaja pelasi suvereenisti maailman legendojen sarjassa, Tom Jonesin, Elviksen ja myˆs Pavarottin kanssa. Konsertti taisi olla paras näemäni, ja tähän ikäämennessä on tullut sentään nähtyä satoja komeita konsertteja.Puhuimme konsertista yhden alan ammattilaisen kanssa. Mietimme miksi laulaja ei ole koskaan tehnyt kansainvälistä uraa. Ystäväläni oli asiasta tietoa. Tällä artistilla on kaikkea muuta paitsi kielipäätä. Traagista on se, että hän varmaan tietää omat taitonsa, mutta myös rajoituksensa. Suomeksi voi viihdyttää toistaiseksi vain suomalaisia. Kuka tietää, vaikka sekin joskus muuttuisi Tolkienin ja muiden ansiosta".





6.6 2008

IMG_22733.jpg
Lähdimme eilen laivalla Waxholmiin. Upea reitti!

Riikka lähetti uudelleen linkin, josta voi lukea Tapanin edellisen konserttikiertueen arvostelu. Kiitos Riikka!!!  http://www.koillissanomat.fi/uutiset1.php?id=6618
Nyt testaamaan toimiiko tämä. Eiliseen linkkiin tuli jotain häikkää, sillä se vei sinnikkäästi hirviuutiseen! No, jätän senkin eilispäivän blogiini, jotta kiinnostuneet voiva lukea hirvitapauksestakin ; )

Jutussa mainitaan muuten Suvi Kansan (ent. Paananen), eli Tapanin siskon toimineen konsertin tuottajana. Se on tarkkaan ottaen virheellinen "titteli" sillä kyllä Tapani on kaikkina vuosina itse tuottanut konserttikiertueensa. Eli Tapani on se joka rahoittaa kiertueen sekä suunnittelee ja määrää kokonaan itse konserttien sisällöstä. Ja juuri tämänhän on tuottajan työtä. Suvi vain toteuttaa sen, minkä Tapani pyytää, mikä ei sinänsä ole mikään pikkuhomma. Mutta eivät nämä toteutustyöt, eli konserttisalien varaaminen, muusikoiden palkkaaminen, laskujen maksaminen Tapanin firman tililtä sekä levyjen myynti konserttisaleissa tee kenestäkään tuottajaa eikä manageria.
Tapanilla ei yksinkertaisesti ole koskaan ollut manageria, ellei lasketa mukaan Leo Heinosta, joka teki eräänlaista managerintyötä Tapanille jonkun aikaa vuonna 1968. (Eikä olisi sekään kannattanut, sillä Tapani menetti siinä paljon rahaa...)
Että sillä lailla.




Waxholm
IMG_22738.jpg
Hanna lähetti muutaman kysymyksen. Eikun vastaamaan!  : )

Mikä on Tapanin tähänmennessä laulamista lauluista suosikkisi?

– Hmmm, nyt pistit vaikean. Luettelen sitä mukaan kun tulevat mieleen...Anna mun jäädä sun luo-kappaleella on oma tärkeä paikkansa koska se kuvaa aika hyvin tilannettamme vuonna 1989...takana oli paljon kriisejä. Vaikka Tapani onkin monella tavalla äärettömän herttainen ihminen, ei ollut aina kovin helppoa seurustella hänen kanssaan 80-luvulla. Menin aika myttyyn ja yritin tosissani irtaantua hänestä, mutta eihän se onnistunut. Ja hyvä niin.

Hopeinen kuu on myös ehdottomia suosikkeja. Tapani vetää sen niin verevästi, että siinä kalpenee mestari-Olankin versio. Uskallan sanoa tämän vaikka joku saattaa haukkua jääviksi. Tuhon tietä kuljen on myös toinen, suorastaan järkyttävän verevä veto Tapanilta. Betonimylläri-levy on täynnä hyviä kappaleita. Harmittaa vähän, että Tapani levytti ne ennenkuin oli vimpan päälle ajanut ne sisään. Ainakin tuntuu siltä, että hän esittää ne vielä vahvemmin konserteissa. Mutta onhan levykin silti huippu!!

Kuljen taas kotiinpäin. Siinäkin on jotain sykähdyttävää. Muistan sen olleen myös elokuvaohjaaja Mikko Niskasen lemppari. Mieleeni tulee eräs juhannuksemme Mikon legendaarisessa Käpykolossa. Siinä oli magiaa. Mikko pyysi simät punaisena Tapania laulamaan Kuljen taas kotiinpäin. Sitten hän tietysti itsekin yhtyi lauluun. Se oli upea hetki.
.....On muutamia erkoisen hyviä kappaleita, joiden nimeä en nyt juuri muista. Palaan asiaan. Muistuttakaa mua! : )



Kuka on Matskun(Madeleinen) idoli naispuolisista kotimaisista ja/tai ulkolaisista laulajista ?

– Matskulla ei ole varsinaista kotimaista idolia, mutta Maija Vilkkumaasta hän pitää paljon. Ulkomaisia on sitäkin enemmän: Mariah Carey, Whitney Houston, Leona Lewis, Christina Aguilera...



Blogissasi kerroit, että Tapanista kirjoittamasi kirja ilmestyy sitten kun se on valmis, mutta sen verran kuitenkin utelisin, jotta osaatko sanoa, että ilmestyykö se vielä tänävuonna ?

– Huiui...tulee huono omatunto. Tunnen itseni todella huonoksi todetessani, että olen ollut vähän lukossa koko hankkeen kanssa viime aikoina. Kuten kerroin kirjoitin sitä hullun lailla vuoden verran, haastattelin ainakin sata ihmistä...ja lopputulos oli täysin puiseva koska jääväsin itseni kokonaan pois sisällöstä yrittäen pitää tekstin kliinisen objektiivisena. Ja sitten totesin, että kaikki  tuo työ on ollut turhaa. Kokonaan uusi kirja on tehtävä. Kokonaan uudella tavalla ja toisella asenteella. Edessä oleva työmäärä melkein pyörryttää tiedostaessani miten paljon olen tehnyt työtä turhaan. ja vielä kaiken lisäksi helvetillisiä selkä- ja niskakipuja ja tästä johtuvaa päänsärkyä podeten.
Ehkä minuun iskee jokin ihmeellinen piristyskohtaus. Silloin ei tiedä, mitä tässä vielä tapahtuu, ja milloin...

ps.Eilen televisiosta tuli joku dokumentti Eino Grönistä, jota ohimennen vilkaisin ja siitä tuli mieleeni, ett olisi hienoa jos Tapsastakin tehtäsiin sellainen dokumenttiohjelma.

– Sanos muuta!


vihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpgvihreäpallo.jpg

Mitenhän tähän mahtavaan helleeseen pitäisi tänään suhtautua ? Tukholman lämpötila on tänään nousemassa 32 asteeseen. Se on niin harvinaista herkkua (?), että tuntuu lähes velvollisuudelta mennä lötköilemään jollekin rannalle.








8. kesäkuuta 2008

IMG_22765.jpg

Tukholmassa on 31 astetta!! Kuulemma kuuminta koko Euroopassa.

Seppo huomautti, että Tapanin kotisivujen levylistalta puuttuu Arja Korisevan kanssa -97 tehty levy Yö on hellä. Hyvä huomautus. Kiitos, Seppo! En tiedä miksi se ei ole mukana, mutta asia korjataan. Meilaan Suville, joka toivon mukaan mahdollisimman pian ottaa yhteyttä kotkalaiseen mainostoimistoon, joka maksua vastaan tekee korjauksia Kansanviihteen sivuille. Olemme Tapanin kanssa todenneet prosessin usein vähän hitaaksi! Päivitystenkin kanssa on vähän niin ja näin.

Marika lähetti kysymyksiä:

1. Tiedätkö mistäpäin maailmaa sukujuuresi ovat lähtöisin ? Nimi on sellainen, että tuskin on ihan suomesta alkujaan.

– Sukunimeni on peräisin ajalta, jolloin maantieteellinen alue, jota tänä päivänä kutsumme Suomeksi oli Ruotsi. Nykyään tuntuu erikoiselta, että niin on joskus ollut, mutta siihen aikaan ei ollut olemassa ajatustakaan kansakunnasta ja itsenäisestä valtiosta nimeltä Suomi. Kaikki elivät Ruotsin kuninkaan alaisuudessa.

Omat esi-isäni olivat vanhaa tukholmalaista porvaristoa, sukunimi oli Hellenius. Nimi viittaa Kreikkaan, ja olenkin kuullut arvailuja siitä, että Helleniuksilla (nimeä ei pidä sekoittaa suomalaisiin Heleniuksiin, jotka eivät ole lainkaan sukua) olisi ollut kreikkalaisia sukujuuria.
Viimeinen Hellenius-niminen esi-isäni työskenteli Ruotsin kuningas Kustaa kolmannen varainhoitajana, siis eräänlaisena valtiovarainminiserinä. Kiitokseksi Kustaa aateloi hänet ja nimi muuttui af Enehjelmiksi.

Mistä sitten tällainen nimi keksittiin?
af Enehjelm oli vanha ruotsalainen aatelissuku, joka kuitenkin oli kuollut pois 1700-luvun toiselle puoliskolle tultaessa. Ehkä perheeseen syntyi vain tyttäriä  eikä nimi sen vuoksi saanut jatkoa?
Kustaa kolmennen mielestä olisi kuitenkin mukavaa säilyttää nimen olemassaolo, ja siksi hän antoi sen  Helleniukselle. Helleniuksen poika oli nimeltään Carl Gustaf af Enehjelm ja hän muutti Turkuun, joka oli Ruotsin suurimpia kaupunkeja! Sekä hänen että hänen vaimostaan kuvat löytyvät muuten Turun linnan seinältä. Vaimon kuva löytyy myös Suomen historian pikkujättiläinen-kirjasta.

Nimi af Enehjelm on toisin sanoen ruotsalainen ajalta jolloin kaikki suomalaiset olivat ruotsalaisia ; )

Anteeksi pitkä vastaus,  tuppaa olla vähän rönsyilevä, tai oikeastaan hirmu perusteellien tapa kertoa asioista.



2. Mitä lempielokuvia sulla on? Entä ketkäovat suosikkinäyttelijöitsi ?

– Lempielokuvia on valtavasti ja koko ajan syntyy uusia suosikkeja!  En ole lainkaan samaa mieltä kuin Aki Kaurismäki, joka lausui nykyisten elokuven olevan pelkkää pop cornin jatketta. Se oli näppärästi mutta täysin virheellisesti sanottu!
Eilen katsoin telkkarista Tom Hanksin tähdittämän Vihreä maili-elokuvan Pidin siitä, kuten itse asiassa kaikista näkemistäni Hanks-elokuvista!
Keväällä katsoin elokuvateatterissa American gangsterin. Loistava pätkä! Myös Idi Aminista kertova leffa oli hyvä. Pidin myös ruotsalaisesta Svarta nejlikan, eli Musta neilikka-nimisestä pätkästä, joka kertoo Chilessä 70-luvun alussa vaikuttaneesta Ruotsin suurlähettiläästä Harald Edelstam, joka omintakaisin keinoin pelasti suuren määrän juntan vainoamia ihmisiä. Hän otti heitä huostaan Ruotsin suurlähetystöön, ja jopa Kuuban lähetystöön ja auttoi heitä pakenemaan maasta.



3. Mitä kieliä osaat ? Jutteletteko Madeleinen kanssa ruotsissa ollessanne toisillenne ruotsiksi vai suomeksi ?

– Matskun kanssa puhun pääasiassa ruotsia. Isänsä kanssa Matsku puhuu tietysti suomea. Kielitaitoni on päässyt vuosien varrella pahasti ruostumaan. Englantiakin äännän nykyään aivan surkeasti. Saksan ja ranskan taidot vaatisivat lyhyen virkistyskurssin.


4. Saako Tapani fanipostia ?

– Silloin tällöin hänelle saapuu jokunen kirje. Ei kovin paljon kuitenkaan.


5. Tapanin parhaat ja huonoimmat luonteenpiirteet ?

– Paras puoli on ehdottomasti huumorintaju. Hyväntuulisena koko mies on parhaimmillaan! Huonotuulisena taas....huh...


6.Kertooko Tapani yleensä kotona keikoistaan ja konserteistaan ( eli miten jollain tanssikeikalla tai konsertissa meni) ?

– Kyllä hän kysyttäessä kertoo. Kaiken kaikkiaan Tapani ei ole hirveän puhelias. Nuorempana hän oli kävi usein vähän ylikierroksilla ja silloin tulvi sitä puhettakin. – Nykyäänhän puhe on harkittua ja samalla erittäin oivallista. Tapani keskustelee paljon, paljon paremmin tuttavien ja ystävien kesken kuin lehti-ihmisille, jotka aina saavat hänet vähän hermostumaan. Myöskään televisossa Tapani ei vlttämättä ole parhaimmillaan. Hän ei ilmeisesti tunne oloaan kovin mukavaksi. Poikkeuksiakin on. Aamu-tv:n Lauri Karhuvaaran vieraana Tapani viihtyy, ja se myös näkyy ja kuuluu!


7. Osaako Tapani tanssia ?

– Hmm....nojaa






Maanantaina 9. kesäkuuta 2008

Onko Suomessakin kirjoiteltu kahdesta tanskalaisnaisesta, jotka söivät kissaa nostaakseen keskustelua siitä, miten kotieläimiämme kohdellaan?
Heidän ajatuksensa on ihan hyvä, niin hullulta kuin teko ensikuulemalta vaikuttaakin.
Kissan syöminen tuntuu äklöltä koska kissoista on mielestämme pidettävä hyvää huolta.
Toisin on niiden eläinten laita, joita olemme tottuneita syömään.
Suurin osa ruokapöytään päätyvistä eläimistä on viettänyt kurjissa oloissa tuskaisen elämän, joka hirvittävän kuljetuksen kautta päättyy kauhun tunnelmissa tehdasmaiseen teurastukseen.
Tämä kaikki hyväksytään silmää räpäyttämättä hyvinvointiyhteiskunnassamme.
Sitten paijaamme kissojamme ja koiriamme ja tunnemme itsemme hyviksi ja eläinrakkaiksi ihmisiksi.
Näin me elämme laput silmillä.





Keskiviikkona 11.6 2008

Matsku tiskaa tuolla keittiössä ja laulaa samalla niin että seinät kajahtavat. Celine Dion oli äsken Oprahin vieraana, taisi inspiroida. Ihanaa kuunneltavaa : )


Arja Saijonmaasta vielä. Hän on edelleenkin suosittu täällä Ruotissa. Ruotsalaiset rakastavat hänen räiskyvää ja luonnonlapsimaista persoonaansa. Jostain syystä Arjaan on sen sijaan kotimaassa suhtauduttu aina vähän penseästi, paitsi tietysti hänen omassa, pienessä ihailijaryhmässään. Arjalla oli kuulemma ikäviä kokemuksia suomalaisesta mentaliteetista jo Ylioppilasteattaerin aikoina. Mikis Theodorakiksen kiinnitettyä hänet maailmanympärikiertueelleen, näyttelijäkollegoiden kateus syveni entisestään. Kaikista ilkein ja kateellisin oli kuulemma kommunisti Sinikka Sokka. (Eikä tämä tieto ole peräisin Arjalta, vaan eräältä toiselta, läheltä seuranneelta henkilöltä. )


Suomessa Kehittyvien maakuntien Suomi-jatkokertomus jatkuu yhtä jännittävänä kuin tähänkin asti. – Mitä meillä oli ennen Kehittyvien maakuntien Suomea?
– Mitä, etteikö ollut Kehittyvien maakuntien Suomea?
(Oli SAK:n rahastot, oli Ohjelmatyö, oli vaikka mitä, mutta kun lehdistö ei välittänyt tehdä niitten rahanjaosta kohukirjoituksia)





Torstai 12.6 2008

Tilasin äsken laivamatkan takaisin Helsinkiin. Lähtö 17.00. Sitä ennen vielä kiropraktikolle. Ja kämppä siistiksi! Aurinko paistaa, ihanaa.





Perjantai 13.6 2008

Että tuntuu hyvältä olla takaisin Suomessa! Tulimme Matskun kanssa Viking Linella, joka laivana ei tietenkään ole yhtä mukava kuin Silja, mutta Vikingin reitti on parempi kuin Siljalla. Kello viidestä kymmeneen oli aivan mahtavat näkymät ihan koko ajan. Vikingin laivat kulkevat nimittäin kapeitten salmien kautta, jolloin mielettömän upea rannikko on koko ajan näkyvissä.

Saapuessamme Helsinkiin, oli todettava ääneen kiistämätön tosiasia: Helsingin keskusta on paljon kauniimpi kuin Tukholman keskusta. Tukholma säästyi aikoinaan pommituksilta, mutta eivät demareitten arkkitehtuurilta, joka tuhosi kauniin keskustan totaalisesti!

Nopea uutisten läpikäynti.

Ensimmäiseksi luin Niklas Herlinin kolumnin Uudessa Suomessa. Hän puolustaa modernia teknologiaa, ja olen hänen kanssaan sataprosenttisesti samaa mieltä. Lukekaa www.uusisuomi.fi/blogit/niklasherlin/antenni
Muistan kauhulla Tapanin ja minun ensimmäiset seurusteluvuodet, jolloin Tapanilla oli Anttolassa vuokratönö, jossa ei ollut minkäänlaisia mukavuuksia, ei sähköä, ei vesijohtoa, ei likakaivoa, ei mitään. Oli vain hiljaista metsikköä ja HIRVEESTI vihaisia ampiaisia, sekä muutama kyykäärmeenpesä.
Sinne pystyynkuolleen alkeellisiin oloihin hän aina jyrähti paikalle isolla Audillaan nauttiakseen AIDOSTA SUOMALAISESTA maalaiselämästä. Värisen vieläkin kauhusta muistellessa niitä aikoja. Siellä ei nimittäin ollut yhtään mitään tekemistä. Varsinkaan kun Tapani tapojensa mukaan aina nukkui lähes koko päivän! Siinä oli sitten köllötettävä itsekseen ja selailla kahdenkymmenennen kerran läpi samoja vanhoja aikakauslehtiä.

Katsotaan, mitä iltapäivälehdet kirjoittavat. Jaahas, Tanja ja Olli eroavat sittenkin ja Tanjalla on jo uusi miesystävä. Ei siinä mitään. Tanjalle tuottaa ilmeisesti tavallinen arki vaikeuksia. Ratkaisu on uusi rakkaussuhde. Ei mikään hassumpi elämäntapa, varsinkin kun uusia miehiä kerran on koko ajan tarjolla. Tanja nauttii elämästä ja me muut saamme viihdyttää itseämme lehtijutuilla. Olkoon niin.


Ei hemmetti, ei voi ola totta!! Eduskunta maksaa Lontoossa vuosikaudet Suomen suurlähettiläänä työskennelle Pertti Salolaiselle kielikurssin Englantiin!! Ovatko kaikki kansanedustajat tulleet hulluiksi? Mikä hemmetin moraalirappio siellä oikein vallitsee? Eikö äijä edes osannut englantia ollessaan suurlähettiläänä Lontoossa? Ei jumalauta. Mitä porukkaa noi poliitikot oikein ovat? Tähä asti olen ollut sitä mieltä, että poliitikkoja arvostellaan liian ankarasti, mutta nyt alkaa kyllä mieli muuttua.
Iltalehden mukaan Salolainen asui lontoossa jo 60-luvulla työskennellessään mm Ylen kirjeenvaihtajana. Lehden mukaan noin 40 kansanedustajaa käy joka vuosi eduskunnan kustannuksella kielikursseja ulkomailla. Eikö heidän jumalauta pitäisi osata kieliä jo pyrkiessään eduskuntaan??!!

Mitä muita uutisia? Susan Ruususen nettiherjaajille syytteet! LOISTAVAA! Olenkin joskus nähnyt nettikeskusteluissa täysin käsittämättöiä herjauskirjoituksia Tapanista. Nyt aion tarkistaa, löytyykö niitä vielä ja jos löytyy, marssin tästä poliisiasemalle nostamaan rikossyytteen! Herjaajille vankilaa tai sakot, ja nimet julkisuuteen!

IMG_22791.jpg
Rolle-naapurin pihakukkia, kuvattu yli aidan.




Lauantai 14.6 2008

Juttelin eilen puhelimessa Marika Krookin kanssa, joka on kolmatta viikkoa Napolissa.
Valppaat uutistenlukijat tietävät, että Napoli on jo pitkään ollut hukkumassa jätteisiinsä. Marikan mukaan tilanne on todellisuudessa vielä kaameampi kuin miltä lehtikuvissa näyttää. Katujen reunat ovat kaikki täynnä viisi metriä korkeita jätevuoria, jotka paahtavat paisteessa levittäen kuvaamattoman hirveän lemun kaikkialle kaupungilla. Jätekasat vilisevä rottia, matoja ja erilaisia kuoriaisia.
Nähdä Napoli ja kuolla-sanonta on yllättäen saanut aivan uuden merkityksen.
Onneksi Marika ja Nicole pääsevät pois sieltä ensi viikolla! Nicole on Marikan ja Petrin äärimmäisen suloinen tyttövauva.

Sitten päivän uutisiin. Iltalehdestä luen ensimmäiseksi Aarno Laitisen kolumnin. Pari viikkoa sitten haukuin hänen kirjoitustaan, tänään kehun. Paavo Lipponen luettelee kirjassaan suomalaisia intellektuelleja ja mainitsee listallaan myös Laitisen. En tiedä, onko Aarno salaa imarreltu, mutta kolumnissaan hän ilmaisee humoristisesti häpeäänsä. Minustakin intellektuelli-termi on täysin naurettava. Mikä on intellektuelli? Se on tekoviisas paskantärkeilijä, joka hurskastelee ja on yleensä väärässä kaikissa olennaisissa asioissa.
Onneksi intellektuellit, eli älymystö, ovat jo tovin olleet pois muodista. Edellinen suuri älymystöbuumi oli 70-luvulla. Mitä nämä intellektuellit saivat aikaiseksi? Onneksi eivät juuri mitään.
He nimittäin havittelivat stalinistista hirmudiktatuuria Suomeen. Älytöntäkö?
Sitä intellektuellit yleensä ovat.

IMG_22793.jpg



Sunnuntai 15.6 2008

Tavallinen lungi sunnuntai. Hain Oulusta saapuneen Tapanin lentokentältä. Edvard edelleen Provinssirokissa, tänäänhän esiintyy Foo Fighters. Matsku omilla teillään. Eilen vein tytöt, eli Matskun, Jasun, Hannan ja Jennin kotibileisiiin Nuottaniemeen. Kahdelta yöllä tiedustelin mihin aikaan he mahtaavat tulla kotiin. Halusivat vielä jäädä, sovittiin että ottavat taksin. Itse menin nukkumaan. Tai enhän minä koskaan nukahda, ennen kuin Matsku on kotona turvallisesti. Puoli nejän maissa pääsin viimein unten maailmaan.
Kävimme eilen alkuillasta syömässä nepalilaisessa ravintolassa Katajanokalla. Mount Everest Luotsikadulla, eli ihan Tapanin entisen asunnon lähellä. Siinä osoitteessa tulikin rampattua paljon 80-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ilta oli oikein mukava. Meitä oli itseni, Matskun ja Jasun lisäksi Sussi ja hänen tyttärensä Daniela sekä Petra Nicholas-poikansa kanssa. Sussi ja Daniela ovat lähdössä Ranskaan ensi viikolla. Mietimme Matskun kanssa lähteäkö mukaan. Toisaalta Matskulla on niin hauskaa täällä Suomessakin, että hänen on varmaan parempi jäädä tänne kavereittensa luo.


Tänä iltana katson Mark Levengood-ohjelman telkkarista ykköseltä varttia yli yhdeksän.
Mark asui aikoinaan meidän naapurissamme Haukilahdessa. Hän oli jo pikkupoikana "erilainen nuori" siinä mielessä, että oli harvinaisen ystävällinen ja kohtelias nuorimies. 80-luvun alussa hän muutti Tukholmaan ja on nykyään naimisissa Jonas Gardellin kanssa. Heillä on kaksi lastakin! Mark on edelleen harvinaisen sympaattinen kaveri. Hänellä oli vuosia sitten oma talk show Ruotsin televisiossa nimeltä Mark och hans grannar. Mark ja hänen naapurinsa. Näin ohjelman, jossa hän haastatteli Richard Gereä. – Ei Gere ole koskaan ollut sun naapurisi! muistan tokaisseeni.





Maanantai 16.6 2008

Terveisiä Crystal Symphony-alukselta, jolla vierailin tänään viisi tuntia. Laiva oli lastattu amerikkalaisilla, jotka olivat lentäneet Yhdysvalloista Englantiin, josta matka jatkui merta pitkin Pohjoismaiden rannikoille. Helsinkiin se saapui aamulla ja huomenna se on jo Tukholmassa.
Oli muuten UPEA laiva. Vähän toisentasoinen kuin Viking Line, jolla me Matskun kanssa matkustimme muutama päivä sitten. Mutta ei se mitään. Jokainen matkustaa oman budjettinsa mukaan ; )
Crystaliin minut oli kutsunut muutama laivalla matkustava new yorkilainen tuttu, huippumukavia ihmisiä by the way. New yorkilaiset yleensä ovat. Ainakin minun kokemukseni mukaan.

Harmittaa, ettei ollut kameraa mukana. Ystäväni Arie onneksi otti kuvia, jotka hän lähettää minulle myöhemmin. Liitän sitten muutaman blogiini. Ariella on kotisivutkin, käykää ihmeessä katsomassa jos ehditte: www.cruisegourmet.com
Oikeastaanhan kyseessä on nettilehti, jonka päätoimittaja Arie on.
Laivalla oli pieni konserttikin, jonka meille tarjosivat LOISTAVAT muusikot: pianisti Joonas Ahonen ja viulisti Mikk Murdvee. Painakaa nimet mieleen, heistä kuullaan vielä!

Taru lähetti minulle postia, ja hänen luvallaan vastaan kysymyksiin näin julkisesti. Tarulle lämmin kiitos kivasta kirjeestä, joka on tässä:


Moi, Nina !

Tervetuloa Suomeen takaisin ! :o)
Miten monta vuotta olette muuten asuneet Westendissä ?
Kirjailijalta täytyy kysyä myös sitä, että kuka on lempikirjailijasi,
ja mikä on kaikista paras kirja, jonka olet koskan lukenut ? Mistä se
kertoi?
Tuosta mainitsemastasi Mark Levengood-ohjelmasta tuli mieleen ,että
mitä ohjelmia muuten Tapsa mieluiten telkkarista katselee ?
Miten Tapanin keikka Oulussa sujui?
(Odotan malttamattomana, että tulisi jo heinäkuu ja pääsisi Tapsan
keikalle Tuuloksen Kapakanmäelle ! :D )


Westendissä olemme asuneet tammikuusta 1993. Ensimmäinen puolitoista vuotta meillä oli samanaikaisesti Röylän talo, koska Tapani ei raaskinut luopua siitä. Silloinen Westendin asuntomme oli suhteellisen pieni ja Tapani oli sitä mieltä, että asuisimme osittain myös Röylässä. Mutta eihän se niin mennyt. Olimme aina vain Westendissä, koska täällä oli kaikki palvelut lähellä ja lapsilla samanikäisiä kavereita. Myimme Röylän talon pois ja muutimme tilavampaan asuntoon Westendissä. Tässä vaiheessa Tapani oli jo täysin lumoutunut Westendin luonnonkauneudesta lukuisine lenkki- ja kävelypolkuineen. Tapanihan innostui ostamaan pienen soutuveneenkin, jolla souteli lähisaarille.

Lempikirjailija, hmm? Tuota täytyy vähän miettiä. Palaan asiaan. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin painottaa, etten pidä itseäni oikeana kirjailijana, vaikka olen muutaman kirjan tehnytkin. Amatöörikirjailija voisi olla sopiva titteli. Kehtaako sellaista käyttää?

Kysymykseen Tapanin telkkarisuosikeista on sen sijaan helppo vastata. URHEILUKISAT. Arvatkaa vaan mitä hän nytkin tekee? No makailee yläkerran sohvalla seuraamassa jalkapallo-ottelua. Talvet ovat toivotonta aikaa koska erilaisia hiihtokilpailuja tulee ihan koko ajan! Miten kukaan JAKSAA katsoa televisiosta hiihtokilpailuja? Se menee yli meikäläisenkin ymmärryksen.
Jalkapallomestaruuskisojen jälkeen seuraa loputon määrä yleisurheilukilpailuja, jotka kaikki on istuttava läpi. Ja sittenhän alkavat OLYMPIALAISET! Uuvuttaa jo pelkkä ajatuskin...

Oulun keikka meni kuulemma oikein hyvin. Nyt en tosin muista keikkapaikan nimeä. Joku hiekka?

Tuuloksen Kapakanmäkeä Tapani on monesti kehunut. Taatusti on tulossa hyvä keikka!
Juhannuspäivänä Tapani on muuten Riutan lavalla ja Iltalehden toimittaja Tuula Nieminen saapuu sinne tekemään laajaa repparia. Kaikki mukaan tanssimaan ja pitämään hauskaa!! : ))







Keskiviikko 18.6 2008

Ollaan oltu Matskun kanssa koko päivä kaupungilla. Matsku seurasi muutaman tunnin erään ryhmän lauluharjoituksia ja minä kulutin sillä välin aikaa kenkäkaupoissa. Menin ensin Kluuvikadun Kenkäfriikkiin, jossa kylläkin oli kiva (vaikka aika kallis!) valikoima, mutta ei oikeita kokoja. Lisäksi myyjä oli harvinaisen tympeää sorttia. Huhuilin jonkun aikaa kaupassa ennen kuin hän edes vaivautui näyttäytymään. Kysyttyäni kokoja, hän sanoi hyvin ärsyyntyneesti, edes silmiin vilkaisematta:  Hetkinen. Häiritsin selvästi hänen rauhaansa. Muita asiakkaita kaupassa ei ollut. Poistuessani kiitin ja sanoin näkemiin, johon hän vain mutisi jotain vastaukseksi.
Ei tee mieli mennä siihen kauppaan uudelleen!
Aleksi 13:ssa oli ale, ja sieltä ostinkin sitten viidet (!) kengät.

Eilen illalla kävin muutaman ystävän kanssa ravintola Teatterissa syömässä. Tapanikin olisi ollut tervetulut liittymään seuraan, mutta hän oli taas kerran nukkunut niin pitkään, ettei häntä huvittanut lähteä. "Aamiaisestakin" oli vasta niin vähän aikaa.  
Teatteri on saanut remontin myötä avan uuden ulkoasun. Entinen oli tyylikäs ja viihtyisä, ja niin on myös tämä uusikin versio. Ruokakin on oikein hyvää, ehkä jopa entistäkin parempaa.





Torstai 19.6 2008

Ollaan tänään vähän valmistauduttu huomispäivää varten, jolloin meille tulee vieraita.
Uusi puutarhapöytä oli hankittava, koska Tapani oli irrottanut syksyllä irti jalat vanhasta pöydästämme, eikä jalkoja enää löytynyt.



3062008_195648_3.jpg
Juhannussunnuntai 22.6 2008

Heti ensimmäiseksi Heidin kirjoittama referaatti Tapanin eilisillan keikasta Riutanharjulla, joka sijaitsee kauniissa Kormun kylässä Riihimäen kupeessa.

  • Heippa Nina ! Kirjoitan taas :) Teillä vaikutti olevan mukavat juhannusaaton pihajuhlat kamujenne kanssa. Mullakin oli kivaa Riutalla eilen Tapsan keikalla. Tunnelma oli tosi upea, kun Tapsa esiintyi. Tapsa sai valtavat suosionosoitukset ja aivan ansaitusti . Erityisesti toisen setin aikana yleisö hullaantui täysin ( Lopussa ihmiset huusi rytmikkäästi, että: " KIITOS TAPSA!" :) Toivottavasti se Iltalehden toimittaja oli siellä silloin vielä paikalla . Tiedätkö muuten kertoa, että minkä päivän Iltalehdessä se juttu tuolta keikalta tulee olemaan ?
  • Ei mikään ihmekkään ,että Tapsa hurmasi yleisön niin totaalisesti. Ihan huikeen hieno ääni sillä kyllä on, ja osaa esiintyä silleen mukansatempaavasti ja on tyylikkään näköinenkin. Kyllä kelpaa kuunnella ja katsella.
  • Mukavaa kesän jatkoa teille! :)

Kiitos Heidi palautteesta! Valitettavasti toimittaja Tuula Nieminen poistui jo väliaikana, eikä näin ollen nähnyt mitään toisesta setistä. Harmi. En tiedä, minä päivänä juttu tulee, mutta selvitän asian. Sen sain tietää, että siitä tulee kuusi sivua (!) pitkä reppari.

Tapani lepäilee edelleen, vaikka on jo iltapäivä. Hän on tottunut vuosien varrella sellaiseen vuorokausirytmiin, että päivällä nukutaan ja yöllä valvotaan. Meidän perheessämme on aina vallineet hieman erikoiset tavat.
Edvard tulee tänään Porista Raumanmeren juhannusjuhlista. Kerroinko jo, että hän unohti ottaa teltan mukaansa ja joutui improvisoiden rakentamaan jonkunlaisen kodan viltistä ja pressunkulmasta? Ei siinä mitään. Edvard on hengeltään sellainen intiaanipoika, joka ei säikähdä alkeellisia oloja. Tyttöystävä kuitenkin asettaa hieman korkeammat vaatimukset mukavuudelle, onneksi hyvä ystävämme Arto vei heille eilen illalla teltan!  Näin asiat hoituvat mukavasti yhteispelillä.

**********

Matsku lähti äsken pyöräilemään, ja Tapanikin on jo noussut ylös! Pyörässä oli vähän säätämistä, jotta saimme sen toimimaan. Tapani huomasi, että kettingit on rasvattava, mutta öljyä ei löytynyt mistään. Ruokaöljykin oli loppu. Tapani ei yleensä jää neuvottomaksi ja niin hän keksi jääkaapista fetajuustopaketin, jonka öljyt hän kaatoi kettinkeihin. Matskulla onkin ehkä Suomen ainoat fetajuustolla maustetut pyöräkettingit!
IMG_22790.jpg

Tiistai 24.6 2008

472008_12949_0.jpg

Luojan kiitos, että Kari-Pekka Kyrö on avannut suunsa huippu-urheilun dopingkäytännöstä! Vihdoinkin joku katkaisee valheiden ketjun!
On täysin pöyristyttävää, että valehtelusta on tullut itsestäänselvä osa urheilukulttuuriamme. Olemme silloin tällöin jutelleet aiheesta Tapanin kanssa, joka on ollut läheinen kaveri usean 70-luvulla huippusuorituksiin yltäneen urheilijan kanssa. Ovatko hekin saaneet apua dopingista? olen kysynyt naivin epäuskoisena. TIETYSTI ovat, on Tapani vastannut. Mutta sehän tarkoittaa, että he ovat valehdelleet?! – Siinä vaiheessa kun on päättänyt ryhtyä huippu-urheilijaksi on samalla myös hyväksyttävä dopingkulttuuri ja valehtelu. Se kuuluu siihen pakettiin, on Tapani selittänyt minulle.
Dopingia ovat olleet verenvaihdot (!!) sekä erilaiset tabut, jotka ovat olleet omiaan lisäämään viriliteettiä. Näitten tabujen voimin eräät urheilijat sitten kulkivat poimimassa julkkiksista lumoutuneita naisia petipuuhiinsa. Hitto, miten säälittävää toimintaa – kaikkien osapuolten kannalta.

Sehän on aivan hirveää, että ura, elämä ja koko ihmisen identiteteti perustuu valehtelemiseen, olen henkäissyt kauhistuneena Tapanille. Eihän se niin voi mennä! – Ei tietenkään pitisi olla niin, on Tapani sanonut. Käyttäkööt kaikki niin paljon dopingia kuin haluavat, ja täysin avoimesti, koska he joka tapauksessa käyttävät niitä aineita!


Aborttivideo
Sadistinen pappi, joka ei ajattele nenäänsä pidemmälle on esittänyt aborttivideon rippikoululaisille. Tarkoituksena on lisätä nuorten tuskaa entisestään.
Entä mitä tehdään kaikille ei-toivotuille lapsille?
Lapsella on oikeus olla haluttu. Lapsella on oikeus tasapainoisiin ja rakastavaisiin vanhempiin. Ellei näitä perusoikeuksia pysty takaamaan lapselle, on parempi ettei tämä synny. Rakkaudettomuudessa kasvaneista lapsista tulee pahoja aikuisia. Suomessa ja maailmassa on aivan riittävästi kaltoin kohdeltuja ja hyljeksittyjä lapsia, joista ajan myötä on kasvanut väkivaltaisia nuoria ja psykopaattisia aikuisia.

Abortti on ikävä vaihtoehto, mutta lähes aina puolustettavissa oleva ratkaisu.




IMG_22797.jpg





Keskiviikko 25.6 2008

Seppo Lukula tiedustelee, minä vuonna Korsu soi-levy ilmestyi. Levyllä on viisi Tapanin laulamaa kappaletta: Elämää juoksuhaudoissa. Kirje isältä. Pienet kukkivat kummut. Ilta kannaksella. Sotilaan viimeinen näky.

Tapani muistelee ilmestymisvuodeksi 1970, mahdollisesti jo 1969. Meillä on jossakin tuo levy, täytyy varmistaa vuosiluku kunhan sen löydämme. Korsu soi on kieltämättä mielenkiintoinen poikkeus Tapanin levytuotannossa. Scandia-musiikki oli aloittanut teemalevyjen julkaisemisen. Ensimmäinen teema olivat työväenlaulut. Korsu soi sisälsi nimensä mukaisesti sota-ajan lauluja. Levyt myivät Tapanin muistikuvan mukaan erittäin hyvin.

Seppo kyselee myös milloin Tapanin seuraava single ilmestyy. Siihen ei osaa sanoa tarkempaa aikaa kuin että tänä vuonna. Edellinen sinkku on maaliskuussa ilmestynyt Parhaat päivämme.

Make.jpg
Make-koira rentoutuu keittiönlattialla.

***********

Teija Tervo kertoi Korsu soi-levyn ilmestyneen vuonna 1971. Kiitos Teija!!


Torstaina 26.6 2008

Tänään ovat unirytmit olleet vähän sekaisin. Meidän piti mennä ihanan Rolle-naapurimme tarjoamalle lounaalle ravintola Charmaan (kirjoitinkohan nimen oikein? Viittaan entiseen Chez Dominiqueen), mutta peruutimme sen väsymyksen vuoksi. Harmillista, sillä ravintola jää huomisen jälkeen kuukaden kesälomalle ja huomenna ovat kaikki pöydät varattu! Tasosta tiukasti kiinni pitävä Rolle ei muissa ravintoloissa käy.

Rollea on muuten haastateltu Tapania käsittelevään Iltalehden juttuun. Reppari julkaistaan ylihuomenna lauantaina, ja siitä tulee seitsemän (!!) sivua pitkä. Muitakin Tapanin ystäviä ja tuttuja on pyydetty kertomaan mielipiteensä ja ajatuksensa Tapanista. Pertti Ukkolaa, Heikki Sarmantoa, Katri-Helenaa...
Rolle on mukana minun ehdotuksestani, sillä onhan se vähän hassua, että vain sellaiset henkilöt, joiden kanssa Tapani on ollut enemmän tekemisissä 20 tai 30 vuotta sitten esiintyvät asiantuntijoina. Onhan heilläkin tietysti tietoa, mutta etupäässä vuosikymmenten takaista.

Entä miksi meitä tänään vaivaa väsymys? No kun nukahtaminen siirtyi vielä tavallistakin myöhäisemmäksi. Edvardilla oli viime yönä grillijuhlat ja meno oli aika äänekästä vaikka yritimmekin parhaamme mukaan hyssytellä nuorisoa. Säälimme vähän naapureitamme, joiden unia iloinen puheenpulina ja naurut saattoivat häiritä. Anteeksi, rakkaat naapurit, jos luette tämän. Toivottavasti se jäi kesän ainoaksi (meidän pihalla pidettäväksi) äänekkääksi puutarhajuhlaksi.
Myös Matsku oli mukana riennossa, sekä myös Matskun kaverit Hanna ja Jasu, mutta Matskun kantava ääni on yleensä se joka kuulu pisimmälle. Tyttökulta on tullut sekä äitiinsä että isäänsä...
Juhlat hiljenivät vasta neljän, puoli viiden maissa, jolloin mekin painuimme pehkuihin.
Kahdeksalta aamulla Tapani ponkaisi pystyyn, sillä hän muisti yhtäkkiä, että Iltalehden haastattelu oli tarkistettava. Kolme tuntia hän istui tietokoneen ääressä korjailemassa juttua. Tietokoneen kanssa tuli aivan hämmästyttäviä ongelmia. Teksti käyttäytyi todella oudosti, mitkään komennot eivät tuntuneet menevän perille. Olen tainnut aiemminkin mainita, että Tapanilla on erikoinen vaikutus tietokoneisiin. Nämä tulevat ikäänkuin hulluksi. Ihan kuin ne tieten tahtoen kiusaisivat häntä. Minäkään en lopulta pystynyt muuta kuin nauramaan Tapanin kirjoittaessa kolmannen tai neljännen kerran uudelleen pitkät ja mutkikkaat korjauksensa. Vedin täkkiä pääni yli ja nauroin kippurassa.

Toimittaja Tuula Niemisen piti myös lähettää Tapanille nähtäväksi ne muut haastattelut, mutta jostain syystä tämä ei sitten toteutunutkaan. Tapanilla oli niin kova stressi sen oman osuutensa kanssa, ettei hän ehtinyt peräänkuuluttaa niitä.
Nieminen on loistava kirjoittaja, mutta hänella on pelottava taipumus heittäytyä hieman kierolla tavalla kärkkääksi väärään aikaan, väärässä tilanteessa ja usein vieläpä täysin virheellisten olettamustensa perusteella. En tiedä mikä häntä ajaa, ja miksi.
Sen vain tiedän, että hänen kirjoituksillaan on toisinaan ollut hyvin surullisia seurauksia...
No, toivottavasti lauantain repparista tulee asiallinen. Huumoriahan saa silti aina olla, tottakai!

Ystävämme Pekka Hjelt toi Muuli-peräkärrynsä aamulla pihallemme. Meidän on tarkoitus täyttää se roinalla, jonka Pekka illalla vie kaatopaikalle. Lapsukaiset lähtivät äsken Särkänniemeen, ja Tapani lepäilee, joten muulin täyttäminen jää minun hommakseni. Ei siinä mitään. Lähdenkin tästä töihin.....  : )

002F1F25-00802DB5.jpg002F1F25-00802DB5.jpg002F1F25-00802DB5.jpg1872008_04925_0.png1872008_04925_0.png

Jaahas, Tapani nousi ylös ja alkoi heti tutkia, mitä olen heittänyt Muuliin. Sitten hän alkoi nostelemaan sieltä tavaroita pois.
Tämä sama farssi on toteutunut meillä ennenkin. Yhtäkkiä kaikki roina alkaakin tuntua ehdottoman tarpeelliselta käyttötavaralta. Noh, annetaan niitten lojua vielä pari vuotta nurkissa. Ehkä sen jälkeen tulee lupa kärrätä ne kaatopaikalle ja kierrätyskeskuksiin ; )





Perjantaina 27.6 2008

Lapsillamme oli pieninä sellainen suloinen vaaleanvihreä Muuminpeikko-mallinen herätyskello (lahja Pirjo Kansalta), joka aina määrättyyn aikaan alkoi laulaa: On ihana päivä tänää, herää jo! On ihana päivä tänään!
Juuri sen haluaisin nyt pistää soimaan Tapanille, joka on vielä nukkuvinaan vaikka kello on kuinka paljon!
Ei saisi nukkua pois näin ihanaa kesäpäivää!
Talo on tällä hetkellä kovin hiljainen. Raollaan olevasta parvekkeenovesta kantautuu vain lehtipuiden suhina.
Pihallamme olevista autoista tiedän kuitenkin, että Edvardilla on seuraa alakerrassa.
Särkänniemessä oli kuulemma eilen ollut TOSI HAUSKAA ! Eikä ukkonenkaan ollut haitannut.
Kännykässäni on ollut viime aikoina jotain häikkää, ja nyt se on kokonaan kadonnut!
Jouduin suorittamaan tämänpäiväiset puhelinsoitot vanhanaikaisesti. Lankapuhelin kouraan ja numerot luettelosta.

Teija Tervo lähetti hienon kuvan Tapanista Raahen konserttilavalla. Kiitoksia!
a3.jpg


Lauantaina 28.6 2008

Istuimme perjainta-iltana Jaana Ukkolan kanssa keittiössämme. Juttua riitti, ja yhtäkkiä huomasimme, että kello oli jo puoli kaksi yöllä! Jaana on tuttu jo 70-luvun lopulta. Olemme molemmat asuneet nuoruudessamme samoilla etelä-Espoon nurkilla, Jaana Tapiolassa ja minä Haukilahdessa. Oli kiehtovaa elävöittää vanhoja aikoja...  Jaana on loistava tarinankertoja, ja vielä erittäin hyvämuistinen!  Jaana myös kertoi mallivuosistaan Pariisissa. Erittäin kiehtovaa kuunneltavaa sekin!
On syytä korostaa, ettei Jaana ole koskaan ollut sellainen teennäinen, nirppanokka-malli, vaan rempseä, mutkaton ja kaikin puolin järkevä ihminen.

images-14.jpg
Seuraavaksi on otettava käsittelyyn Tapania koskeva Iltalehden pitkä reppari, joka todellakin oli oikein hyvä!
Hanna kyseli minulta, viitaten torstain kommentteihini, onko toimittaja Tuula Nieminen kirjoittanut aiemmin Tapanista juttuja, ja ovatko nämä olleet asiallisia. Kyllä, Tuula Nieminen on tehnyt useita hienoja kirjoituksia Tapanista. Paitsi että Nieminen on viihdetoimittajaksi suorastaan poikkeuksellisen hyvä kirjoittaja, hän myös tuntuu pitävän aidosti Tapanista, mitä kaikki toimittajat eivät suinkaan tee.
Omat epäilykseni pohjautuivat puhtaasti omiin kokemuksiini.  Oli kuitenkin väärin minulta alkaa muistelemaan menneitä. Tunneihmisenä syyllistyn tällaiseen silloin tällöin. Typerää olla näin herkkänahkainen. Myönnetään.

Katri-Helenan kommentit Tapanista olivat minusta ehkä kaikista kiinnostavimmat. Muistan lukeneeni jostain hänen haastattelun, jossa hän kertoi vapautuneensa ja tulleensa rohkeammaksi vasta kypsällä iällä. Kehitys menee siis oikeaan suuntaan. Hyvä!

Tapanista otetut tuoreet kuvat olivat aika kaameat, sen kai voimme kaikki myöntää? ; ) Miesparka oli aikalailla "vastanoussut" saapuessaan Riutanharjuun , jossa valokuvaaja odotteli valmiina kamera kourassa. Tapani reppana on niin kalpea, niin kalpea, eikä ilmekään ole kovin iloinen. Vaatetustakaan hän ei selvästikään ollut miettinyt, kunhan oli vetänyt jotakin lämmintä ylleen. Hän luuli varmaan, että kuvia otetaan vain esiintymistilanteessa.
Tapani ei ole itse vielä nähnyt juttua, mutta luultavasi hän ei hirveästi ilhadu siitä, että etusivulla puhutaan hänen nukkumisvaikeuksistaan. Tosiasiaahan nämä tietysti ovat, mutta ei ole mieltä ylentävää lukea ongelmastaan koko viikonlopun lööpeistä, ja vielä kun viereen on liitetty väsynyt, hieman nuhruinen kuva.
Noh, sellaista se julkkiselämä käytännössä usein on.  
Ja Tuula Niemisen puolustukseksi on sanottava, ettei hän toimittajana määrää lööppiotsakkeista. Nämä taitavat viikonloppuisin kuulua Markku Virkkalan heiniin.

Kuvakollaasi oli mukavaa katseltavaa, onhan tämä miehemme ollut hirvittävän suloinen nuorena...Tuo kuva Tapanista ja allekirjoittaneesta linnan juhlissa on sen sijaan kaaamea. Tapani on ok, mutta meikäläinen ...huh! Jostain ihmeen syystä tuo sama kva on julkaistu Iltalehden sivuilla lukematon määrä kertoja. Linnan juhlan jälkeisenä päivänä se oli sekä kannessa, että kahdella eri sisäsivulla. Samalla viikolla se oli vielä toisenkin kerran kannessa ja vielä kolme kertaa sisäsivuilla. Silloin kyllä ajattelin, että tuo on jo pottuilua ; ) Iltalehden toimittajana ja kuvaajana Linnan juhlissa olivat by the way juuri Tuula Nieminen sekä valokuvaaja kari laakso, ja muistan hieman pelästyneeni Niemistä, mikä totisesti myös näkyy!!


Lykkään vielä pikkaisen vastaamistani kysymyksiin, koska huomaan, että minun on kiiruhduttava eräälle tapaamiselle kaupungille.

Palataan pian!!  : D

Mihin aikaan Tapsa aina oikein silloin herää kun hänellä on ollut illalla keikka ? Entäs, koska hän herää niinä päivinä, kun ei ole ollut keikkaa ?
Oletko yleensä silloin vielä hereillä, kun Tapsa tulee yöllä keikalta kotiin ?

Päivi pisti minulle pienen parisuhdetentin:

1. Jos on tullut jotain riitaa, niin kumpi tekee sovinnon nopeammin
sinä vai Tapani ?

2. Kumpi unohtaa helpommin merkkipäivät ?

Muita kysymyksiä:

1. Mielestäsi kolme tärkeintä asiaa/elämänohjetta, jotka olet
lapsillesi tähän mennessä opettanut ?

2. Millaisia ihmisiä et voi sietää ?

3. Mikä olet horoskooppimerkiltäsi ? Entä Tapani, Madeleine ja Edvard
?

4. Sinulta on ilmestynyt jo muutama kirja. Saatko yleensä helposti
inspiraation kirjan kirjoittamiseen, eli onko sinun helppo keksiä
aiheita joista kirjoitat ?

5. Onko Tapani perfektionisti ?




Sunnuntaina 29.6  2008

Marika lähetti mainion ( ja viisaan!)  kirjeen:

"Kyllä minunkin mielestä oli mainion jutun kirjoittanut Tapsasta Iltalehteen se Tuula Nieminen. Ei onneksiollut mikään pahansuopa kirjoitus se. Joku muu olikin siis sitten sitävastoin vääntänyt lööppiin ja lehden kanteen aika silmiin pistävät otsikot :/ Se ei ollut niin kiva juttu.
Mielenkiintoista oli lukea myös Katri Helenan, Pertti Ukkolan, naapurinne Roland Freundin, Heikki Sarmannon ja Seppo Kansan mietteitä Tapanista (Heikki Sarmanto sanoo hyvin Tapsan lauluäänestä.)

Valokuvista sen verran , että kieltämättä Tapani näyttää luonnossa eli siis ns.livenä komeammalta, kuin valokuvissa.
Tapsa on nuorena ollut tosi söpön näköinen, mutta komea mies hän on vieläkin. Ei tietenkään keski-ikäisenä voi olla minkään parikymppisen siloposken näköinen, eikä tarvitsekkaan. Tapsa on saanut iän myötä lisää miehekästächarmia: Ryhdikkäänä, siistissä tummassa puvussa on tosi tyylikkään herrasmiehen näköinen. Ei ole myöskään päästänyt itseään silleen plösähtämään, kuin Vesku Loiri (Vesku on muuten kyllä tosi upea ja monipuolinen taiteilija). Eli kyllä Tapania kelpaa keikoilla kuunnella ja katsella ( kuten esim. tuolla Riutalla, jossa siis olin paikalla myös).

(Tuossa v.1997 itsenäsyyspäivän juhlissa otetussa kuvassa sulla on kyllä eittämättä aika säikähtänyt ilme ;)"


Marika on täysin oikeassa siinä, että Tapani näyttää luonnossa paremmalta kuin niissä kuvissa. Miten se hänen kaulansakin näyttää niin kummalliselta kuvassa, eihän se ole ollenkaan tuollainen oikeesti?! ; )


Myös Heidiltä saapui sympaattinen kirjoitus:

"Vähän jännäsin tuota Iltalehden juttua, että millanen se tulee olemaan, kun mainitsit , että sillä Tuula Niemisellä on ehkä vähän arvelluttava tyyli joskus kirjoittaa juttuja, mutta  ihan mukavan asiallisen jutun hän oli sitten kirjoittanut. Oli ihan kivasti saanut sitä Riutanharjun keikan tunnelmaakin mukaan juttuun. Sillä lööppillä oli kylläkin taas pyritty hakemaan vähän jotain ylimääräistä huomiota tms. Mua on välillä aikaisemminkin ärsyttänyt tuon tyyliset lööpit. Esimerkiksi viimeksi silloin, kun vähän ennen Tapanin maaliskuista Hartwall-areenan juhlakonserttia oli Iltasanomissa tai Iltalehdessä Tapanin haastattelu ja lööpissä luki suunnilleen niin, että :" Tapani Kansa sairastui, vaimo pakotti hoitoon". Siten kun luki jutun, niin selvisikin se, että ko. tapauksestahan onkin n. kymmenen vuotta aikaa. Niin että sitä lööppiä voisi sanoa jo harhaanjohtavaksi. Tuumin vaan sitä, että mitenköhän moni Hartwall-areenaan konserttiin tulossa ollut ihminen peruikin konserttiin menonsa, kun luuli lööpin perusteella juttua lukematta, että tuo on sairastumineen on ihan tuore tapaus ja konserttia ei jäjestetäkkään...

Kerrohan muuten sitten kun olet jutellut Tapsan kanssa asiasta ,että mitähän ite tykkäs tuosta tänään julkaistusta Iltalehden jutusta".


Kyllä kerron heti kun olen kunnolla päässyt juttelemaan herran kanssa. Nyt on nimittäin sunnuntain vastainen yö, olen juuri saapunut kotiin kaupungilta ja Tapani on keikalla Turussa. Mainiota, että Heidi mainitsi tuon "Tapani sairastui, vaimo pakotti hoitoon"-jutun, joka todella oli aika hätkähdyttävä. Keskustelupalstoilla oli kuulemma spekuloitu siitä, että Tapani olisi mukamas järjestänyt tällaisen jutun markkinoidakseen konserttia. Ei ei ei, ei ikinä! IS otti yhteyttä Tapaniin ja sanoi haluavansa tehdä hänestä jutun ennen Hartwall-konserttia. Tapani kutsui toimittajan meille ja kertoili tälle tuntikaupalla laulamiseen ja suomalaiseen musiikkiviihteen historiaan liittyviä ajatuksiaan, hartaudella ja keskittyen, kuten hän aina näistä asioista puhuu. Toimittaja oli muutamaan otteeseen kääntänyt keskustelun Tapanin 10 vuotta sitten tapahtununeeseen maaniseen vaiheeseen, jolloin Tapani kuittasi kysymykset muutamalla lauseella, nopeasti ja ohimennen. Ja sitten tietysti lööppi puhuu vain sairastumisesta! Tapani näytti niin surulliselta nähdessään nuo lööpit, että häntä kävi oikeesti sääliksi.

Keikkalaulajan ammatti, ja varsinkin kun haluaa hoitaa hommat tasokkaasti  näin pienessä maassa, on äärettömän raskasta ja kuluttavaa. Toimittajan ottaessa yhteyttä  Tapanissa aina herää jokin lapsenomainen usko siihen, että kyseinen henkilö on kenties tosissaan käynyt kuuntelemassa häntä ja yrittää nyt vilpittömästi ymmärtää hänen työtään ja elämäntehtäväänsä suomalaisten mielten kohentajana - eli saada meidän suomalaisten sielut soimaan ilolla, musiikilla ja huumorilla! Toimittajan lähetettyä yllä mainitun jutun tarkistettavaksi, Tapani luki nieleskellen tarinaa sairastumisestaan ja tähän liittyvästä jaarittelusta, jota on toisteltu jo kymmeniä ja kymmeniä kertoja lehtien palstoilla.
Muistan hyvin, miten murheellisena Tapani pyysi minua vilkaisemaan kirjoitusta, ja miten surulliselta ja irvokkaalta se tuntui. Siinä vaiheessa Tapanilla oli nimittäin takanaan toistakymmentä LOISTAVASTI mennyttä konserttia, joissa hän oli ollut ehkä parempi kuin koskaan aiemmin. Mutta ainut, mitä lehti-ihmisiä kiinnosti, oli uupumuksesta johtanut hetkellinen sairastuminen KYMMENEN vuotta sitten.

Mutta mutta.
Me kaikki järkevät ihmiset ( ; ) ) olemme jo tainneet oppia lehtimaailman jekut. Lehteä myydään skandaalinomaisella, mielellään hieman rumalla lööpillä, mutta itse juttu saattaa sitten olla ihan kiva ja sympaattinen. Kyllä me nuo kuviot jo tiedämme.
IS panosti näköjään tänä viikonloppuna janina frostellin tisseihin. Jep jep. Tällainen on tämä rakas Suomen maamme. Onneksi on muutakin todellisuutta kuin LÖÖPPITODELLISUUS. Huh hejaa.

images-9.jpg

Kello on puoli 2 sunnuntai-aamuna. Ulkona ropisee sade, Matsku tuli äsken kotiin. Onneksi ei lähtenyt kavereittensa kanssa Inkooseen, vaan jäi näille kulmille.
Itse kävin Kajn ja Sussin kanssa syömässä Bristo Carousel-nimisessä paikassa Korkeavuorenkadulla. Meillä oli erittäin mukavaa. Viereisessä pöydässä oli tuttuja, ja toisessa pöydässä japanilaisia. Italialainen naispuolinen tarjoilija kertoi tekevänsä väitöskirjaa Helsingin yliopistolla ympäristöetiikasta! Kaj ihmetteli sitä, että Italiasta tullaan Suomeen tutkimaan sellaista ainetta. Kyllä kyllä, tarjoilija sanoi innostuneena. Suomi on huomattavasti Italiaa kehittyneempi ympäristöeettisissä kysymyksissä!
Nyt tiedätte sitten senkin!
Hänen ohjaajansa, eli englanniksi supervisor, on filosofi Heta Gylling. Tuttu hänkin!
Sitten Edvard ja Martsi (Martina) soittivat, jolloin ehdotin, että hekin tulisivat syömään kaupungille. Sillä aikaa olin Kajn ja Sussin kanssa Maxillin ravintolossa, Kaj halusi tarjota meille samppanjat. Edvardin ja Martsin saapuessa siirryimme Kasarminkadulle Cantina Westiin. Nuorten nauttiessa fajitaksen, me varttuneet otimme Margaritat. Tästä innostuneena aloin suunnittelemaan meille kaikille yhteistä Amerikan-matkaa. Ensin lähtisimme New Yorkiin, ja sen jälkeen joko autolla tai koneella Kaliforniaan. Kävisimme tervehtimässä Sharonia, Johnia ja Jussia, sekä tietysti Anne Nordaa, Los Angelesissa ja sen jälkeen, jos hyvin käy, Armi Kuuselaa San Diegossa. Kuvailin Armin upeaa taloa taianomaisine takapihoineen, jossa kolibrit pysähtelevät ilmassa, siinä suoraan silmien edessä.

...Tästäpä tuli mieleen.
Käytyäni haastattelemassa Armia kirjaani varten, joku Iltalehden toimittaja (kukahan) vinoili, että joo, joo, haastattelu on tietysti järjestynyt Tapanin kautta.

Että mitä??!

Toimittaja ei ottanut ilmeisestikään huomioon, että Armi muutti Suomesta JO VUONNA 1953, eikä hänellä ole aavistustakaan meikäläisistä julkkiksista. Tutustuttuani Armiin, kerroin tälle, että minulla on mies, joka on ammatiltaan laulaja. Annoin Armille pari Tapanin levyä, jota hän kohteliaan kaunisti kuunteli. Eihän Armi ollut kuuna päivänä kuullut mistään Tapani Kansasta, kuten ei myöskään dannysta, Irwin Goodmanista tai muistakaan suomalaisista poppareista.
Omin päin minä loin yhteyden Armiin.
Myöhemmin olen kyllä esitellyt Tapanin ja Armin toisilleen, ja Tapani on myös laulanut Armille.


images-9.jpg





Sunnuntai-iltapäivä

Nyt kysymysten kimppuun : )

Ei se Tapani mitään kummempia ole lehtijuttuun liittyen kommentoinut. Itse asiassa emme juurikaan puhu lehtijutuista sen jälkeen kun ne on julkaistu.

Mihin aikaan Tapsa aina oikein silloin herää kun hänellä on ollut illalla keikka ? Entäs, koska hän herää niinä päivinä, kun ei ole ollut keikkaa ?
        
– Tapani nousee yleensä vasta  iltapäivällä, ellei ole erityistä syytä herätä aiemmin.

Oletko yleensä silloin vielä hereillä, kun Tapsa tulee yöllä keikalta kotiin ?
        – Aika usein olen. Tänäkin aamunan olin edelleen hereillä Tapanin palatessa Turusta.

 Jos on tullut jotain riitaa, niin kumpi tekee sovinnon nopeammin
sinä vai Tapani ?
        – Mielenkiintoinen kysymys. En ole tullut ajatelleeksi. Sovinto tulee ilmeisesti itsestään. Muisti on lyhyt.

Kumpi unohtaa helpommin merkkipäivät ?
        – Molemmat. Minä yritän vähän enemmän skarpata tässä asiassa.


Mielestäsi kolme tärkeintä asiaa/elämänohjetta, jotka olet
lapsillesi tähän mennessä opettanut ?
        – Ettei heidän arvonsa ole saavutuksista kiinni. Ettei elämässä pidä hirveästi pingottaa. Käyttäydy muita kohtaan niin kuin haluat muiden käyttäytyvän sinua kohtaan.

Millaisia ihmisiä et voi sietää ?
        – Ihmisiä, jotka ovat pahoja eläimiä ja lapsia kohtaan.

Mikä olet horoskooppimerkiltäsi ? Entä Tapani, Madeleine ja Edvard?
        – Minä olen leijona. Tapani on kalat, Madeleine on härkä (myöhästyi 20 min oinaan merkistä) ja Edvard on skorpioni.

Sinulta on ilmestynyt jo muutama kirja. Saatko yleensä helposti
inspiraation kirjan kirjoittamiseen, eli onko sinun helppo keksiä
aiheita joista kirjoitat ?
        – Minun on erittäin helppo keksiä aiheita. Voisin ladata kiinnostavia aiheita vaikka liukuhuhnatahtiin, jon on tarvis. Toteuttamistyö on sitten jo toinen juttu.

Onko Tapani perfektionisti ?
        – Kyllä hän ammatissaan pyrkii hyvään tulokseen. Ei hän muuten mitään perfektionismia vaadi. Tuskin hän siinä tapauksessa meikäläistäkään kelpuuttaisi viereensä ; )




Maanantaina 30.6 2008

Pyysin eläinsuojelua sivutyönään tekevää turkulaista Taru Vuoristoa kertomaan hieman työstään. Taru lähetti minulle eilen illalla erittäin valaisevan ja mielenkiintoisen tekstin, jonka jokaisen kannattaa silmäillä läpi. On vaivan väärti! Teksti löytyy Luonto ja eläimet-sivustolta ! : )
images-3.jpg

Teuraseläinten käsittely on toinen aihe, jolle kukaan meistä ei saisi ummistaa silmänsä. Tulenkin pitämään esillä myös tätä aihetta.

images-5.jpg