Nina af Enehjelm

Nina af Enehjelm

Kesäkuu 2013

Torstaina 6.6

KESÄKUU 2013

Torstaina 6.6




Mika Ihamuotilan twitterpäivitys oli "erikoinen" korkeintaan siinä mielessä, että se oli erityisen hyvä ja asiallinen.
Tärkeintä oli toive siitä, että Marimekko ja ukranalaistahot voivat yhdessä luoda jotain kaunista ja hyvää.
Juuri näinhän asian täytyy edetä.
Nyt ei pidä masentua eikä kivittää ketään, ei myöskään Kristiina Isolaa
"Plagiaattimokasta" voi seurata vielä paljon hyviä asioita.
Niin kuosi kuin Isola ja ukraanalaistaiteilija ovat saaneet enemmän huomiota kuin mitä he koskaan olisivat saaneet ilman kohua.
Tarjolla on tuhannen taalan paikka kääntää kaikki voitoksi.


********************


Vietimme viikon Tukholmassa. Netin kautta luin uutisista julkisista hyökkäyksistä ja uhkauksista suomenruotsalaisia kohtaan.
Kuulosti niin absurdilta, ettei siitä pystynyt ottamaan minkäänlaista pulttia.
Suru-uutinen tavoitti meidät jo toisena päivänä.
Kansanparantaja Aulis Nousiainen, jota jututimme videolle kolme kuukautta sitten, oli edellisenä iltana nukkunut pois.
Hän oli istunut ilta-auringossa pihalla ja Kaija-vaimo oli kysynyt haluaako hän ruokaa.
 Aulis ei halunnut syödä. Hänelle oli tullut viesti sisältä, että lähtö on edessä. Ei hän sitä pelännyt. Olo oli ollut heikko ja huono jo monta vuotta. Terveys oli reistaillut. Norttia hän oli vetänyt kuusikymmentä vuotta, pari askia päivässä. Jaloissa oli jatkuva kipu. Suonikohjuleikkaus oli epäonnistunut.
Kansanparantaja pystyi hoitamaan muita, mutta ei itseään.
Hän oli sanonut vähän aikaa sitten vaimolleen, että haluaisi lähteä Uukuniemelle sanomaan hyvästit vanhoille ystäville. Tätä hän ei ehtinyt toteuttaa.
Ikävä, että ehdin tavata hänet vain kerran.
Tapanihan kävi vuosien varrella useita kertoja Nousiaisen luona.




Saimme aikoinaan kuulla "Uukuniemen ukosta" eräältä hierojalta, joka on hoitanut kremppojamme jo parin kymmenen vuoden ajan.
Totesimme jo ajat sitten, ettei fysioterapeuttisista hoitolaitoksista ollut mihinkään - ei ainakaan Olavin hierontaan verrattuna.
Itse asiassa emme ole missään törmänneet yhtä hyvään hierojaan kuin Olaviin, vaikka monien luona olemme vuosien saatossa käyneet.
Muiden hierojien käsittelyssä on joskus käynyt niin, että olen pyytänyt hierojaa menemään hetkeksi itse penkille, jotta voin näyttää hänelle, miten hierotaan kipukohdat pois.
On surullista ajatella, miten moni ihminen kärsii vihlovista kivuista ja säryistä.
Toiset passitetaan leikkaukseen, toiset pääsevät /joutuvat varhaiseläkkeelle. Ja kaiken takana on monta kertaa yksinkertaisesti se, etteivät ihmiset ole päässeet riittävän hyvään hierontaan!
"Parantavia käsiä" ei nimittäin ole paljon tarjolla.


Borrelioosi on vihdoin hyväksytty todelliseksi taudiksi. Iljettävät pikkupunkit sitä tartuttavat. Jälleen kerran tuli todettua, että suurimmat vaarat yleensä tulevat täysin odottamattomalta taholta.
Varautukaa seuraavaan ikävään uutiseen.
Painakaa mieleenne sanan "babesioosi", vaikka tämä  ei vielä olekaan päässyt kunnolla rantautumaan Suomeen.
Mutta kyllä sekin pian on täällä.
Myös tällä kertaa kyseessä on punkin aiheuttama tauti.
Babesioosia on runsaasti Meksikon rannikolla.
Suomessa tauti on jo tappanut ystäväni hevosen !
Sairaus diagnosoitiin Keski-Euroopassa, meidän lääkäreille se ei (vielä) ollut tuttu.