Nina af Enehjelm

Nina af Enehjelm

Lokakuu 2010

LOKAKUU 2010

Perjantai-iltana 29.10

Kirjoitan tämän yksityishuoneessani, jonne piipahdin kesken hulppeiden juhlien täällä Kestikartanossa.
Ilta alkoi seitsemältä yhteislaululla- ja laulu kaikui mahtavasti. Ja mikä ettei - yhdessä laulaminen hyvän vetäjän tahdissa on hauskaa!
Nyt ovat meneillään tupatanssit, jotka järjestin täällä ensimmäistä mutta en toden totta viimeistä kertaa!
Meininki on mahtava, tupa täynnä iloisia, tanssivia ihmisiä. Välillä mennään humppaa, välillä jenkkaa ja valssia.
Tanssittajina on paikalliset pelimannit Ilmari Pihlajamäki ja Leo Rantanen, jotka molemmat sekä soittavat harmonikkaa että laulavat. Ja tanssilattialla on lupa laulaa mukana, ja sitähän ihmiset myös tekevät!
Huomenna meillä on täällä konsertti, jossa esiintyvät mm Juha Kotilainen, Katariina Lehtola ja Reeta Viljamaa.
Kata järjesti Ågrenin kautta tänne pianon, joka kannettiin tänä aamuna paikalleen. Piano on Ågrenin ja hän on luvannut, että se saa toistaiseksi olla täällä -ilman että hän edes vaatii siitä vuokraa!
Näyttää kovasti siltä, että Ilmajoen kestikartanossa on lähiaikoina edessä rutkasti niin hilpeitä iltoja kuin hivelevän kauniita konserttejakin.
Sisäänpääsylippuun (8€) sisältyy molempina päivinä (tänään pe ja huomenna la) kaiken hyvän ohjelman lisäksi myös suolaisia herkkupiirakoita, pikkuleipiä, kavia ja mehua. Ja tietenkin baarimme on auki koko illan. Meillähän on sentään A-oikeudet!
Pikkujoulutilaisuuksia on mukavasti niin marras- kuin joulukuussakin, mutta vielä on tilaa!
Tarjolla on kolmen hintaisia jouluaterioita ryhmille. Jouluaattoviikkona meillä on lisäksi joka päivä joululounas.
Perinteisten jouluaterioiden lisäksi on muitakin vaihtoehtoja, kuten loistavaa palautetta saanut Jaakko Ilkan pidot. Pidoissamme on pienoisnäytelmä sekä pitopöydässä tarjottua keskiaikaista herkkuruokaa.
Myös Kreikkalainen ilta on osoittautunut suosituksi.
Ohjelmatarjontamme sisältää myös Rodeo-illan että Hollywood-juhlat. Vielä emme ole näitä järjestäneet, mutta näidenkin aika on takuulla hyvinkin pian! Rodeo-illassa saa kokeilla aitoa pukkivaa ja pyörivää (mekaanista) rodeohärkää. Päässä on stetson ja ruoka on tex mexiä kaikilla herkuilla.

______________________________________________________


Lauantaina 16.10 2010

Nurmikolla näkyy lumenjälkiä mutta aurinko paistaa kirkkaana taivaalta.
Olen täällä Ilmajoella ja totean, että saan ensimmäistä kertaa elämässäni kokea lumen tulon eteläpohjalaisena : )
Laituri on nostettu ylös, kökkähommana.
Kökkätyöt on tavanomainen toimintatapa täällä Eteläpohjanmaalla ja
tarkoittaa, että hommat hoidetaan talkotyönä, toinen toisiaan auttaen.

Sain juuri kuulla, että vanha naapuri Westendistä, Roland "Rolle" Freund on eilen illalla nukkunut pois.
Tulee pysäyttävä olo kuten aina kuullessa tällaisia uutisia.
Rolle oli merkillinen yksilö. Monenlaisia ihmisiä olen tavannut, mutta en ketään joka muistuttaisi häntä, lähimainkaan.
No, jos pitäisi joku mainita niin ehkä se olisi isoisäni.
Vanhan maailman kokenut (viittaan aikaan ennen toista maailmansotaa, vaikkakin isoisäni oli kokenut ajan ennen ensimmäistä maailmansotaakin), voimakas ja identiteetiltään vahva henkilö, jonka kohtalona oli karmaisevan kovat henkilökohtaiset iskut ja menetykset.
Mutta joka silti viimeiseen hengenvetoon asti säilytti terveän mielen ja terävät aivot.
Yhteistä molemmille oli myös, että heidän kanssaan saattoi keskustella niin menneen maailman asioista kuin päivän polttavista kysymyksistä, joista he olivat perillä paremmin kuin valtaosa ihmisistä, ikään katsomatta.
Rollella ei ollut lähisukulaisia.
Hänen vaimonsa kuoli jo aikaa sitten, ja tyttären poismenosta on vielä pitempi aika.
Rollen lähimmäiset taisivat olla hänen luokkaystävänsä Norssin koulusta.
Luokkatovereiden luku harveni vuosien kuluessa, mutta ne, jotka vielä olivat hengessä pitivät edelleen yhteyttä. Totta puhuen en ole aiemmin kuullutkaan yhtä voimakkaasta luokkahengestä.
Ja puhumme siis nyt koululuokasta.
Itsekin sain ilon tutusta muutamaan Rollen luokkalaiseen. Hämmästyttävän moni näistä oli aikoinaan näkyvissä ja vastuullisissa asemissa työelämässä ja yhteiskunnassa.
Rolle oli stadin kundeja, asui nuoruutensa vuosina Katajanokalla. Hänen isänsä oli Lyybekistä ja äiti Tampereelta.
Isä oli tullut Suomeen auttamaan Pauligia pistämään pystyyn yritystä.
Tarkoitus oli asua Suomessa vain väliaikaisesti, mutta sitten tapahtui se tavallinen juttu, eli rakastuminen.
Rolle oli suunnitellut hautajaistilaisuutensa jo monta vuotta sitten.
Muistan kuinka hän viime vuoden kesänä huolestui koska ravintola, jonne hautatoimiston oli määrä kutsua vieraat oli lopettamassa toimintansa.
Rolle oli äärimmäisen tarkka etiketistä.
Se ei kuitenkaan haitannut, koska kyseessä ei ollut minkäänmoinen teeskentelyn tai hienostelun halu, vaan vankka usko oppeihin, jotka oli iskostettu selkäytimeen.
Tunnistan herkästi teeskentelyn tällaisissa asioissa.
Minusta ei ole niin väliä seuraako etikettisääntöjä, mutta teeskentelyä inhoan sydämeni pohjasta.