Nina af Enehjelm

Nina af Enehjelm

Syyskuu 2009

SYYSKUU 2009

Ti 29.9

Voi politiikan hämäräheikkejä.
Taitaa Kaikkonen muistella kaiholla aikoja, jolloin hän oli koko kansan rakastama Kanki...
Edelleen en silti ymmärrä, miksi poliitikot aina palkitaan huippuhienolla virailla kiitoksena siitä, että ovat antaneet nimensä ja kasvonsa käyttöön.
Ehkä siihenkin tulee muutos?




Su 27.9

Radiossa puhuvat Miessakkien edustajat isoisällisyydestä.
Todetaan, että monet tämän päivän isoisät eivät tiedä miten suhtautua rooliinsa, eli miten ottaa tästä ilo irti, koska heillä itsellään ei ole ollut isoisää.
Miten totta tämä onkaan.
Ihan käy sääliksi miehiä, jotka eivät ymmärrä isoisyyden tuovan mukanaan statuksen, jota he eivät ehkä ikinä pystyisi muutoin saavuttamaan.
Aktiivinen isoisyys kohentaa niin psyykkistä kuin fyysistä kuntoa.
Isoisä nuortuu roolinsa myötä, mikäli mies ymmärtää minkä mahdollisuuden hänelle tarjotaan hopeatarjottimella.  
Ulkoiset aikaansaavutukset eivät ole tärkeitä isoisälle.
Lievää halveksuntaa, jopa inhoa, herättävät pateettiset ukkelit, jotka haikailevat mennyttä nuoruuttaan kieltämällä isoisyytensä heittäytymllä passiiviseksi.
"Kun ei minullakaan ollut isoisää, eivät lapsenlapsenikaan saa kokea sitä iloa."
Typerää itsesäälissä ryvettymistä, joka kieltää ilon sekä itseltään että lapsenlapsiltaan.
Typerää itsesäälissä ryvettyistä, joka haluaa pistää vahingon kiertämään.


Muuta.

Matti Vanhanen esiintyi hyvin pääministerin haastattelutunnilla tänään.
Kysymykset olivat kiperiä ja media puolisekaisin innokkuudesta saada aikaiseksi poliittinen ruumis.
Eivät tainneet siinä onnistua : )







Pe 25.9

Tarkoitus oli kommentoida Herlin-perheen paljastuksia, mutta jotenkin päädyin sittenkin kuuntelemaan Matsku-tyttären laulua, jonka herkkä tulkinta rauhoittaa ja kaunistaa sielua. Ainakin minun. Ehkä sinä koet samoin? : )



...Herlin-kohusta vain sen verran, että pidän rohkeana, tärkeänä ja vapauttavana tekona kertoa avoimesti asioista, jotka ovat painaneet kulissien takana.
Kaiken nyt kuullun perusteella voi jokseenkin eläytyä esim Niklas Herlinin kokemusmaailmaan ja sitä kautta ymmärtää hänen purkauksensa. Nostan hänelle hattua.
Herlinin perhettä on aina ihailtu.
Nyt ihailu sai uuden muodon ja perustan.






Ke 23.9

Dopingista epäiltyillä sekä tuomituilla huippu-urheilijoillamme on sama ongelma kuin vaalirahasysteemistämme ryvettyneillä poliitikoilla. Hehän ovat vain toimineet vallitsevien tapojen mukaan.
Tottakai kutakuinkin kaikki heistä on käyttänyt kiellettyjä aineita aina siitä lähtien kun näistä erilaisista, lisäpotkua antavista aineista ja menetelmistä tuli kiellettyjä.
Eiväthän he muuten olisi päässeet mitaleille.
Juju on siinä, ettei saa jäädä kiinni!
"Kieltolaki" säädettiin muistaakseni 70-luvun alkupuoliskolla.

Ne urheilijat, jotka eivät halua mennä mukaan tähän niin meidän kuin muidenkin maissa vallitsevaan yleiseen tapaan, eli eivät halua tukeutua kiellettyihin menetelmiin, jättäytyvät yksinkertaisesti pois huippu-urheilusta.
Huippu-urheilussa vallitseekin suorastaan uskomaton hegemonia: mitään ei myönnetä, kunnes jäädään kiinni.
Mutta yhtä kaikki.
Onhan jokainen heistä joka tapauksessa aivan mielettömän kovan tasoinen urheilija.
Ja yhtä lailla on suurin osa vaalirahakohusta mustamaalatuista poliitikoista täysin kelpoja ammattilaisia, jotka suhtautuvat vakavasti ja antaumuksella työhönsä.
Ei meidän nyky-yhteiskuntamme ole lainkaan niin mätä kuin aina välillä innostutaan höyryämään.
Lähimenneisyydessämme todella mätä systeemi oli naapurivaltamme kommunistinen hirmudiktatuuri.
Mutta siitähän me suomalaiset emme puhuneet mitään, vaan ummensimme silmämme.
No, kyllähän jotkut yrittivät nostaa esiin naapurissamme vallitsevat olot, mutta heidät irvailtiin nopeasti kuoliaaksi.
Se oli maamme tapa.  





Ti 22.9

Vaalirahapaljastukset tulevat jäämään Suomen historiaan vuoden 2009 merkittävimpänä poliittisena teemana.
Vaalirahapaljastukset jakaavat ihmisiä: toisia ne viihdyttävät koko rahan edestä.
Toiset eivät jaksa kuulla aiheesta sanaakaan.

Katsoin Ylen Areenasta viime perjantain Pressiklubin, johon Marja Tiurakin osallistui, vaikkakin vain puhelimitse.
Hatunnosto Tiuralle, joka rohkeasti meni mukaan viimeaikaisista löylytyksistä huolimatta.
Ben Z. puhui terävästi kuten aina.
Viime aikojen paljastukset eivät merkitse, että nykypäivän poliitikot olisivat harvinaisen pahoja ketkuja.
Poliitikot ovat vaalirahamenetelmissään yksinkertaisesti soveltaneet vakiintuneita tapoja.
Tämän päivän vallanpitäjät on puettu syntipukeiksi.
Mutta eiväthän he tätä systeemiä ole luoneet, kuten joku poliitikko jo ennättikin huikata.
Nythän systeemi joka tapauksessa muuttuu.
Tulee GLASNOST!
Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, muuttuuko elämä paremmaksi.

Kävin Tukholmassa, jossa tytär käy lukion viimeistä luokkaa.
Ylioppilaskirjoituksia Ruotsissa ei ole.
Jokainen saa silti ylioppilaslakin.
Rakastan ruotsalaista hempeilymentaliteettiä! : )
Se on niin suloista!

Tytär on yhdessä bestiksensä kanssa pestautunut töihin catering-yhtiöön.
Eli firmaan, joka järjestää erilaisia juhlatilaisuuksia.
Muutama päivä sitten he olivat tarjoilijoina Suomen suurlähetystön järjestämässä tilaisuudessa.

Ruotsissa alkoi viikko sitten pyöriä hulppean hauska tv-sarja nimeltä Svenska Hollywoodfruar, eli Ruotsalaisia Hollywoodvaimoja.
Sarjan ehdoton tähti on Paul Ankan vaimo Anna Anka, joka nimensä puolesta lähinnä kuulostaa Aku Ankan serkkutytöltä.
Anna Anka on, ainakin ruotsalaisittain, poliittisesti täysin epäkorrekti henkilö, joka rakastaa olla juuri tätä.
Hän on entinen trukkikuljettaja, nykyinen jetsettari.
Sarjassa esitellään kolmen Hollywoodissa asuvan ruotsalaisnaisen luksuselämää.
Anna Anka ei tosin ymmärrä, miksi ne kaksi muuta ovat mukana sarjassa.
He kun eivät Ankan mielestä ole lainkaan kiinnostavia! : )
Ankasta voi olla monta mieltä mutta ainakin häntä on hauska katsella ja kuunnella.
Paljon mielenkiintoisempaa kuin esimerkiksi kuningatar Silviaa, jonka haastattelun äsken katsoin televisiosta.
Silvia on perfektionisti, ja niin ylipingottunut, että hirvittää.
Anna Ankan käytös on monelta osin karmea, mutta sitä katselee ihan mielekseen koska se on aitoa.

Luksusasemastaan nauttiva Anka havainnollistaa Bob Dylanin vanhan tokaisun: Raha ei puhu, se kiroilee.
Vaikka tällä hetkellä taitaa omassa maassamme hiljakseen kiroilla aika moni poliitikko.
Rahan takia.
Vaalirahan.






Ti 15.9

Teinityttönä keräilin vihkoihin viisaita sanoja ja aforismeja.
Nuo vihot ovat kauan sitten kadonneet, mutta menneenä viikkona tuli mieleen joitakin huomioita.
En muista niitä ihan tarkkaan, mutta suunnilleen näin ne menevät.

Hänen omatuntonsa oli puhdas, sillä hän ei ollut koskaan käyttänyt sitä.

Onneksi on valheita, sillä olisihan kamalaa jos kaikki, mitä sanotaan olisi totta!

Jotkut ihmiset saavat sinut tuntemaan itsesi mitättömäksi ja huonoksi.
Sellaiset ihmiset ovat yleensä itse huonoja ja mitättömiä.
Hyvä ja arvokas ihminen saa sinutkin tuntemaan olosi hyväksi ja arvokkaaksi.

Se, joka ei tee tyhmyyksiä nuorena, tekee niitä vanhana.

Tärkeintä ei ole se, että osaat vastata kaikkeen.
Tärkeintä on se, että suhtaudut avoimesti ja uteliaasti uusiin kysymyksiin.

Eksynyt löytää uusia polkuja.

Jos luulet tietäväsi kaiken, sinulla on valtava aukko sivityksessäsi.

Entä onko sinulla mietelauseita, joista pidät erityisen paljon?  : )


Ritva lähetti seuraavat aforismit:

*Jos eilistä päivää kaipaat tai huomisesta haaveilet,
niin tämän päivän onnea tuskin havaitset

* Jos meissä ei olisi virheitä niin emme tuntisi niin suurta nautintoa havaitessamme niitä muissa

* Ei ole tärkeätä kuinka vanha olet, vaan kuinka olet vanha

* Joku näkee silmillään ja kysyy "Miksi?"
Toineen näkee mielessään ja toteaa " Miksipä ei "








Ma 14.9
Jostain syystä tuntuu aina erityisen pahalta kuulla nuorista miehistä, jotka ovat koheltaneet itsensä hengiltä.
Kohellukset kuuluvat nuoruuteen, kuolema ei.
Omassa nuoruudessani pidin aina juuri näistä koheltajista.
Ilman heitä elämä ja arki olisi ollut tappavan ikävää.
Juuri heitä haluaisi eniten suojella.
Ja juuri heitä on vaikeinta suojella.
Viime viikonloppuna meni taas joukko nuoria miehiä.
Itse en ole toipunut juuri 20 vuotta täyttäneen, puolitoista kuukautta sitten menehtyneen L:n kuolemasta.
L oli kaunis, elämäniloinen, hauska ja viehättävä poika.
Kohellus koitui hänenkin kohtalokseen.





Ke 9.9

Pitäisikö turkiseläinten tarhaus kieltää?
Pitäisi, mikäli se oikeesti lopettaisi tarhauksen.
Pelkään vain pahoin, että tarhaus siirtyisi maihin, joissa ei ole olemassa minkäänlaisia sääntöjä eläinten olojen suhteen.
Paras olisi kieltää ihmisen turhamaisuus.
Miten?
En tiedä.





La 5.9

Helsingin Sanomien etusivun uutinen tänään: " Matti Vanhanen ei pahastu roolista seksimaanikkona."
Onko tämä joviaalinen vai piiloaggressiivinen ele Hesarilta?
Vai jälleen kerran vain osoitus lehtimiestapojen muutostilasta?
Pakko kokeilla, miltä olisivat näyttäneet seuraavat otsikot maan suurimman sanomalehden etusivulla:

"Urho Kekkonen ei pahastu roolista seksimaanikkona."

"Kalevi Sorsa ei pahastu roolista seksimaanikkona."

"Mauno Koivisto ei pahastu roolista seksimaanikkona."

"Martti Miettunen ei pahastu roolista seksimaanikkona."

"V.J. Sukselainen ei pahastu roolista seksimaanikkona."






Keskiviikkona 2.9

Jatketaan vielä eilistä aihetta.
Siirretään fokus ranskattariin, jotka vasta upeita ovat ja pälä..pälä..
Eräs suomenruotsalainen naispuolinen ystäväni (26 v.), joka on asunut lähes koko ikänsä Ranskassa muutti jokin aika sitten Suomeen.
Hän on aivan ihmeissään siitä, miten ystävällisiä ihmiset täällä ovat.
Naisetkin ovat niin ihmeen ystävällisiä.
Toista on Ranskassa, jossa naistenväliseen kulttuuriin kuuluu piikitellä toinen toisiaan.
Ilkeät kommentit ovat normaalikäytöstä, ellei sitten ilmeillään ja eleillään osoita halveksuntaansa.
Naisten välillä vallitsee jatkuva kilpailu.
Heidän täytyy pystyä jyräämään muut naiset, muuten he tulevat itse jyrätyksi.

Kuulostaa kaamealta! Ei mikään ihme, että missikisat ovat ranskalainen keksintö.
Espanjalaiset ylläpitävät kuulemma yhtä tylyä kulttuuria.
Enää en yhtään ihmettele, että espanjalaiset naiset ovat tilastojen mukaan muita masentuneimpia.
Ainakaan vika ei ole säässä ja ilmastossa.

Katjalla on hyviä pointteja partakeskusteluun:

<<Minulla on asiasta selkeä mielipide: parta on pääsääntöisesti kuvottavaa katseltavaa.
Puhumattakaan siitä, että parrat yleensä myös lemuavat!<<

He hee ;-) Täytyy pyytää Mikaa lukemaan parta-osio blogistasi - jospa ei kohta ennää tarttis uinua ukon vieressä pyykkipoika sieraimia sulkemasa, sano...
Ei vainen, joillekin harvoille parta kyllä miun miälestä sopii. Mikalle sopii. On nähty parrattomana, partaisena, viiksivalluna ja viiksettömänä. Mikä on kamalaa, on hoitamaton parin päivän sänki ja geelillä ympätty rasvakuontalo. Miun miälestä. Tai kamalaa ja kamalaa. Ei väliä, oikeasti. Pentti Saarikoskikin oli nero, vaikka löyhkäsi ja kantoi niitä kamalia karvoja naamassaan ;-)
Katja





Tiistaina 1.9

Tämä päivä on vierähtänyt mm joulukonserttien järjestelyissä.
Tämä managerin tai promoottorin työ, vai miksikä sitä ikinä kutsutaankaan, on mukavaa ja suhteellisen helppoakin.
Se, minkä osaa ja hallitsee tuntuu yleensä helpolta, varsinkin jos hommasta vielä sattuu pitämään.
Jonkun mielestä linja-autonkuljettajalla on helppo työ.
Minulle se olisi ylitsepääsemättömän vaikea tehtävä.
Ei onnistuisi millään.
Minulla oli koulukaveri, jolle yksinkertaisenkin asian kirjoittaminen oli mahdoton haaste.
Hän ei saanut kerta kaikkiaan mitään paperille.
Eikä tämä kyvyttömyys liittynyt älynlahjoihin.
Kirjoittaminen ei yksinkertaisesti kuulunut tämän monessa muussa lajissa hyvinkin lahjakkaan kaverin osaamisalueeseen.

Iltapäivälehtiä en yleensä osta, mutta käyn silloin tällöin niiden nettisivuilla.
Ruotsin ip-lehtien nettisivut ovat sata kertaa paremmat kuin suomalaiset, mutta ei mennä siihen nyt.
Käydään pikaisesti läpi päivän turhat uutiset, sillä nehän viihdyttävät parhaiten.
Anu Saagim kertoo jälleen kerran virolaisnaisten pukeutuvan näyttävämmin ja seksikkäämmin kuin suomalaisnaiset.
Tästä syystä virolaisnaiset keräävät miesten katseet.
Tuohon ei oikein voi sanoa muuta kuin että väliäkö sillä.
Mihin miesten tuijottelua tarvitaan?? Paitsi tietysti siinä tapauksessa että kyseessä on niin persoonallishäiröinen henkilö, ettei hän usko omaan olemassaoloonsa elleivät kaikki vastaantulevat miehet käännä päätään.
Suoraan sanoen pidän aika hassuina, jopa vähän hoopoina, sellaisia naisia, jotka panostavat kovasti näyttääkseen huomiotaherättävältä.
Kun ihmiset sitten tuijottavat heitä, he näyttävät nyrpeätä nokkaa ja tuijottavat vaivaantuneen näköisinä suoraan horisonttiin, jotta heidän ei tarvitsisi kohdata kaikkia uteliaita katseita.
Onkohan asianlaita niin, että virolaisnaiset pukeutuvat vain rikkaita miehiä varten?
Muut älkööt vaivautuko.
Turha tuijottaa, ellei alla ole Ferrari.
Ja tällaiseenkö peliin meidän suomalaisnaistenkin pitäisi ryhtyä?
Ei kiitos.


Kaijalta saapui mukava kirje : )

Olen samaa mieltä kanssasi tuosta miesten viiksi-ja parta-asiasta. Ei ne "räkäjarrut" ts. viikset ihan niin vastenmieliset jos ne ovat siistit ja hoidetut, mutta parta ei meikäläiseltäkään kehuja kerää. Etenkään sellainen karmea  ja epäsiistin näköineen risuparta, kuin esim Juha Miedolla on. Tulee mieleen ,että siellä parran sisällä kuhisee kaikenmaailman itikoita ja on leivänmuruja ja muita ruoantähteitä, joten eipä ihme vaikka se lemahtaakin.
Parta myös mielestäni vanhentaa aikatavalla ja luulisi sellaisen pitemmän risuparran olevan olevan kesällä aika kuumakin. Ei parta sovi kuin joulupukille ;-)

Kauniita ja aurinkoisia syyspäiviä sinulle Nina ja kaikkea hyvää!

ps. Olen tänäkesänä ollut kertaalleen Tapanin kirkkokonsertissa ja oli se sykähdyttävä kokemus.
Se on aniharva kevyenmusiikinlaulaja jonka voin edes kuvitella sopivan ja soveltuvan laulamaan kirkossa. Muutaman oopperalaulajan kirkkokonserteissa on tullut käytyä, mutta ei niissä ole ollut yhtä ainutlaatuista tunnelmaa,kuin Tapanin kirkkokonsertissa. Oopperalaulajien konserteista on usein jäänyt sellainen hieman jäykkä ja kolkko fiilis. Tapani  taas osaa luoda varsin lämminhenkisen tunnelman. Hänellä on vahva ääni, mutta myös miellyttävän  kaunissointinen, jossa on  herkkiäkin sävyjä.

Ystävällisin terveisin,
Kaija