|
Mietittyäni hetken millä kuvalla aloittaisin, päädyin tähän: Tapani Kansa Suosikki-lehden etukannessa toukokuussa 1968. Kuvassa on toinenkin henkilö, aivan oikein, Jean Sibelius. Mutta häntä ei Suosikin toimituksessa tunnistettu!! Siksi saammekin nauttia etukannen herkullisesta tekstistä, joka kuuluu:
"TAPANI KANSAn levytys Delilah kilpailee hyvin TOM JONESIN kanssa. Taustalla.... (latomo: jättäkää tähän tilaa, kunnes toimitus saa selvitetyksi kenen patsas on taustalla)" |
Tapani Kansan
Delilah listaykkösenä, neljäntenä Päättyneet on päivät!
|
Pysytään edelleen 60-luvulla. On aika esitellä Suomen ensimmäinen skandaalikuningatar, Tabe Slioor. Ei mikään blondi, vaan aito brunetti. Tabe ei kaupitellut lehdistölle pelkkiä tekstiviestejä, vaan koko elämäntarinansa. Se ei tosin olis kiinnostanut ketään, ellei hänellä olisi ollut värikäs ja monivaiheinen suhde Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckellin kanssa. Frenckell ei ollut mikä tahansa eerikki. Hän oli järjestäyt olympialaiset Suomeen aikana, jolloin maailmassa ei kunnolla tiedetty Suomen olemassaolostakaan. Helsingin kesäolympialaistenhan oli tarkoitus olla jo 1940, mutta tulikin sota...
Helsingin kesäolympialaiset pidettiin, kuten tunnettua, 1952, samana kesänä jolloin Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi. |
Tabe Slioorin tarina
julkaistiin jatkokertomuksena Jallu-lehdessä.
Lehteä meni kuin siimaa. Rahaa tuli ikkunoista ja ovista.
Jallun perustaja, kustantaja Mauri Lintera päätti perustaa myös naistenlehden. Syntyi Jaana.
|
Myös Tapani pääsi Jaana-lehden kanteen. Kuukausi oli toukokuu ja vuosi 1969. Tapani ja Katri Helena olivat maan suosituimmat artistit. Seuraavana kesänä heillä oli yhteinen kiertue. Jättimenestyshän siitäkin tuli, tietenkin. Katri eli koko kesän mansikoilla, Tapani on kertonut. |
|
Komean pojan kelpasi poseerata. Kuvan otti Olavi Kaskisuo, joka siihen aikaan oli Suosikin hovikuvaaja. Suoskin lisäksi Kaskisuo, eli Olkku, kuvasi myös Jaanaan ja Hymyyn. Sekä muihinkin lehtiin, sikäli kun kiireiltään ehti. |
|
Tyyli on muuttunut, mutta mies on sama. "Syksyin kuumin suudelma" tapahtui Turun kaupungineatterissa. Tapanilla oli toinen päärooli Krevitär Mariza-operetissa. Kreivittären osassa nähtiin Leena Takala, joka oli Tapanin mukaan Suomen viehättävimpiä näyttelijöitä ja operettilaulajattaria. |
Tapani päätti
70-luvun lopulla luoda vielä kerran uraa nuorten keskuudessa.
Ja mikäs ihme siinä oli. Olihan hän itsekin vielä nuori!
Välillä se vaan meinasi unohtua kun laulajanuraa oli kestänyt niin kauan.
Sitä se tekee kun nuorena aloittaa. Täyttessään 19 Tapani oli listaykkönen ja maan kuumin artistinimi.
....Ai niin ketkä noi tossa oikessa kuvassa ovat? En kerro. (Ok, mä oon toka vasemmalta)
1977 alkoivat
Tapani Kansan rockshowt! Ensimmänen oli Rockdreams. Siinä olivat mukana myös Satu ja Tuire Pentikäinen.
|
1970-luvun loppupuolella 50-luku oli kovasti muodissa nuorten keskuudessa. Pukeuduttiin pillifarkkuihin ja ajettiin amerikanraudoilla. American Graffiti-elokuva oli must. TV:ssä pyöri Onnen päivät-sarja, jossa esiintyi Fonzie mustassa nahkarotsissaan.
Tapani oli maan ehdottomasti suosituin artisti. Hyvää 50-luvun meininkiä tarjosi myös Teddy & the Tigers. |
|
70-luvun lopulla tein ensimmäisiä mallikeikkojani. Ei minusta mitään huippumallia tullut.
Vas. puolella oleva kuva on elämäni ensimmäisestä kuvauskeikasta. Tein PR-kuvia Marimekolle. Kuvasarjasta on julkaistu kuva muutama vuosi sitten ilmestyneessä Marimekon hienossa englanninkielisessä kirjassa (s. 100). |
|
Tein muutamana vuonna PR-kuvia myös Malli-Marille. Sääli, ettei niitä kuvia ole säästynyt enemmän... |
Yhteistyötä
tuli tehtyä myös Helena Lindgrenin kanssa. Kyllä, se on hän.
Helena harjoitteli tuohon aikaan meikkaajaksi. Hänellä oli silmiinpistävän hyvä tyylitaju
jo tuolloin. Tässä kuvasa emme taida kumpikaan olla eduksemme. Se on osa farkkumainos-
julistetta, joka tuli jonkun lehden, joko Suosikin tai Helpin, mukana.
Oikeanpuoleinen
mallikaverini on Pera Kallio, Hurriganes-Ile Kallion veli.
Päätin jättää
mallintyöt täytettyäni 20 vuotta.
Sitä ennen halusin kuitenkin pyörähtää Japanissa...
Ylioppilaskirjoitukset olivat takana.
Pyrin valtsikkaan (valt.tiet.tiedek., HY), ja lähdin sen jälken malliksi pariksi kuukaudeksi Tokioon. 80-luvun alussa ei vielä ollut suoria lentoja. Piti lentää ensin Aeroflotilla Moskovaan ja vaihtaa siellä Tokioon menevään
koneeseen. Moskovan lentokentällä olin noin tunnin. Se oli vielä Neuvostoliiton aikaa. Halusin ostaa jonkun pienen matkamuiston, mutta hyllyt olivat aika tyhjät. Jotakin löysin, mutta jätin sen sitten kuitenkin ostamatta, sillä ainoalla kassalla istuva lihava venakko nukkui syvää unta hiljalleen kuorsaten!
Se oli neukkumeininkiä, se
Ylläoleva kuva on otettu Tokiossa Lexingon Queen-nimisessä yökerhossa Roppongissa.
Tuona iltana tutustuin Kenneth Ogiharaan, 17-vuotiaaseen punkkariin, joka oli juuri muuttanut takaisin äitinsä luokse Yokohamaan oleskeltuaan jonkun aikaa Los Angelesissa.
Kennyn kampaus oli minusta suloinen. Kennystä tuli hyvä ystävä.
Seuraava kuva onkin otettu Kennyn ja hänen äitinsä kotiovella, äiti keskellä. Äidin vieressä
rappusilla seisoo äidinäiti ja vasemmalla raidallisessa leningissä äidin sisko. Kotiapulainen
kurkkii välistä.
Kennyn äiti oli japanilaisittain erikoinen nainen. Hän oli eronnut ja hän oli omaa firmaa
pyörittävä bisnesnainen. Hän lähti aina töihin aikaisin aamulla ja palasi kotiin keskiyön aikaan.
Kennyn mummo oli avan uskomattoman kultainen ihminen.
Perheessä vieraili sinä kesänä yhdysvaltalaisia serkkuja. Kennyn isä oli nimittäin amerikkalainen.
Minulle on jäänyt tuosta perheestä paljon lämpimiä muistoja.
Mitähän Kennylle tänä päivänä kuuluu?
Back home
alkoivat yliopisto-opinnot sekä seurustelu Tapanin kanssa.
Tapanin veljen
Kalle Kansan johtaman Polartuotannon joulujuhlat Tapiola Gardenin ravintolassa.
Polartuotanto oli maan ylivoimaisesti suurin ohjelmatomisto.
Vas. Suosikin päätoimittaja Jyrki Hämäläinen, Tapani, Marion Rungin aviomies Veli-Matti Kunnala ja Aira Samulinin aviomies, valosuunnittelija Ekku Peltomäki.
Polartuotanto
palkitsi Suosikki-lehden pokaalilla suomalaisen viihteen edistämisestä.
Kuvassa Jyrki Hämäläinen, Polartuotannon toinen pääomistaja ja toimitusjohtaja Kalle Kansa, Tapani sekä kirjoittaja.
Tapani oli monin tavoin erikoinen poikaystävä.
Siihenkin joutui totuttelemaan, että hänen nimensä oli silloin tällöin iltapäivälehtien etusivuilla, lööpeissäkin. Tapanin ylinopeudet olivat puheenaiheena sinäkin päivänä kun 25 vuotta maata hallinnut Urho Kekkonen luopui presidentin virastaan 28. lokakuuta 1981.
|
Olisikohan vuosi ollut 1983? Juhlat olivat joka tapauksessa Dean Martin Boozing Societyn järjestämät, ja juhlapaikkana Hesperian yökerho. Juhlat olivat vuoden parhaat! Joka vuosi! Kunnes porukkaa alkoi olla liikaa ja meininki menetti viehättävyyttään. 80-luvun lopulla bileet olivat jo kamalat. Pian sen jälkeen ne lopetettiinkin. |
|
Nämä kaksi kuvaa ovat jatkoilta, jotka olivat Hesperian yöbaarissa. Jatkojen jatkot tapahtuivat yleensä Jyrki ja Arja-Liisa Hämäläisen kotona Haukilahdessa. Takanani oikealla kurkkii Mikko Alatalo, josta en voi lausua muuta kuin pelkkää myönteistä: eloisa ja älykäs kaveri, joka seuraa aikaansa ja on kiinnostunut ympärillään tapahtuvista asioista. Lisäplussaa hyväntuulisuudesta ja ystävällisestä käytöksestä.
Tuohon aikaan en oikeastaan vielä tuntenut Arja-Liisa, eli Apaa. Varsinainen tutustuminen tapahtui paljon myöhemmin, jolloin sain ilolla todeta Apan olevan LOISTOTYYPPI! |
Rose Room
oli 80-luvulla kaupungin parhaimpia menomestoja.
Seurassa Harri ja Raija Piitulainen.
Tapani kävi
kesällä 1983 Herbert Brauerin mestarilaulajakurssin Tammelassa.
x
80-luvulla
kävimme kesäisin usein Pihlajasaarella.
Eestissäkin kävimme.
Minkälaista siellä oli? Lukekaa Imbi Pajun "Torjutut muistot" !
Nämä ovat vain valokuvia.
Rita-koira
hankittiin 1984. Se oli siitä erikoinen dobermanni, ettei se välittänyt vartiointitehtäistä.
Tämä kuva on
Topeliuksen puistolta Helsingissä. Takana näkyy Topeliuksenkadun Eureka-niminen talo, jossa sijaitsi ensimmäinen oma asuntoni.
Jaana-lehden kesätoimitus 1984.
Lehden päätoimittaja oli Eero-Pekka Rislakki. Ihana työpaikka! Oikealla puolella minusta istuu valokuvaaja Antti Heiskala, ja hänestä edelleen oikealla mainio toimittaja Eija Mäkinen. Vasemmalla puolellani on toimittaja Mari-Leena Kuosa. Laidalla istuvien art directorien nimiä en häpeäkseni muista.
[
|
Helsingin Katajanokalla asuva Tapani kaipasi jatkuvasti lähemmäs hyviä lenkkimaastoja ja muutti sen vuoksi Pohjois-Espooseen, Röylään. Muutto tapahtui vappuna 1985. Muistan päivämäärän hyvin, sillä samana päivänä aloitti toimintansa Radio City, Suomen ensimmäinen kaupallinen paikallisradio. Kuuntelin suoraa lähetystä tyhjentäessäni yksin muuttolaatikoita. Tapani oli keikalla. Kuva on seuraavalta talvelta, jolloin toimittaja Markku Laitinen kävi tervehtimässä. Markku on
Tapanin luokkatoveri Kotkan lyseosta. |
1980-luvun lopulla
olin Polar-Expressin pr- ja tiedotuspäällikkö. Leena Ruoti oli myyntineuvottelija
ja hyvä ystäväni. Myöhemmin Leena siirtyi töihin Marimekolle.
Kesäkuussa 1987
järjestimme pihajuhlat Röylässä. "Taljankalaiset" Anja ja Timo Tyrväinen esiintyivät.
Kesällä 1987
tervehtimässä Kalle ja Pirjo Kansaa Lappeenrannassa.
Vas. Kalle ja Tuukka Kansa, kirjoittaja ja Samuli Kansa.
Jatkoimme matkaa Karhulaan, jossa kävimme Seppo ja Eila Kansan luona.
Rita oli usein Tapanin mukana keikoilla ja konserttikiertueilla. Autossa hän istui pelkääjän paikalla, eikä pelännyt ollenkaan!
Ritoniemen
kartanolla Ruovedellä heinäkuussa 1987.
Ritoniemen kartanossa asui aikoinaan isäni isoisän isoisä, kapteeni G.E af Enehjelm, joka palkkasi lastensa kotiopettajaksi Johan Ludvig Runeberg-nimisen nuoren miehen. Kapteeni af Enehjelm kertoi iltaisin Runebergille tarinoita Suomen sodasta, johon hän itsekin oli osallistunut. Runeberg laati tarinat runon muotoon ja julkaisi ne kirjana: Vänrikki Stoolin tarinat.
Edelleenkin
Ruovedellä kesällä 1987.
Edvard
syntyi 1988. Kuva Kätilöopistolta.
Vapunviettoa
90-luvulla.
Madeleine syntyi 1991.
Isänä
Tapani on hyvä. Ja hän myös nauttii isyydestään. Se varmasti näkyykin, eikä vaan? ; )
2005 olimme kolmatta kertaa Linnan juhlissa itsenäisyyspäivänä. "Iltaeleganssiani" haukuttiin lltapäivälehdessä. Muotistailaaja intoutui nimittämään minut Suomen huonoiten pukeutuvaksi naiseksi. Kakkoseksi ylsi Mervi Nykänen. Otin urheasti vastaan tittelini, enkä hevin luovu siitä ; ) |
|
|